Pirtelö

Lissu kirjoitti:

Pirtelö, Oma ajatus tuossa raskaudesta kertomisesta jollekin on se, että lisääkö vai vähentääkö se jollekin kertominen stressiä tai ahdistusta. 

Esim siskolleki kerron heti, kun näen hänet ensi kerralla, ja varmaan äidillenikin, kun tiedän että haluan asiasta heidän kanssaan muutenkin keskustella, ja jos raskaus päättyisikin, niin haluaisin myös siitä asiasta kertoa. Töissä taas en halua vielä kertoa kenellekään, kun se aikeuttaisi vain enemmän stressia ja epämieluisaa oloa. 

Viime raskaudesta tosin jouduin töissäkin kertomaan esikoisen tulosta jo rv7, kun minulla alkoi niin kovat pahoinvoinnit, että silloin taas mieluummin kerroin asiasta suoraan, kuin vain olisin jäänyt määrittelemättömälle sairaslomalle. Mutta tiedän että monet tekee niinkin ja kertoo töissä vasta kun ovat valmiita. 

Juhlat on kyllä vaikeita, mutta sielläkin voisi auttaa jos olisi puoliso tai joku muu luottokaveri, joka pystyy vaihtamaan sinun kanssasi lasia, kun on ensin tyhjentänyt omaansa. Tai sitten voi kulkea skumppalasi kädesä jonkun aikaa ja jossain välissä vain unohtaa sen jonnekin pyödän kulmalle. Itse olen myös Mennyt niin pitkälle, että OPM juhlissa vaihdoin holillisen ja holittoman viinipullon etikettejä, ettei kukaan vain kiinnitä huomiota, ja täytin puolison tyhjentämän lonkerotölkin vedellä mitä sitten litkin illan mittaan. Kyllähän näitä keinoja löytyy!

Oispa noin helppoja tapauksia, mutta mulla ainakin on koko ajan näitä että pyydetään terassille/aftereille. Hankala yrittää tilata holitonta juomaa kun kaikki kuulee. Meillä on varsinkin nyt vähän väliä työaftereita, enkä todella halua töissä vielä asiasta puhua... Alkaa tekosyyt loppua, enkä muutenkaan haluaisi täysin tippua porukasta. Autoakaan en omista niin ei voi sitäkään käyttää tekosyynä. Lisäksi olen aina ollut alkoholin kanssa tupakoitsija, niin jo se herättää epäilyksiä etten enää poltakaan vaikka olisin juovinani.

Koska ootte kertonut raskaudesta? Mä haluaisin ihan kauheasti kertoa jollekin, että olisi joku jonka kanssa puhua asiasta, mutta en uskalla vielä... Tänään 6+6, oireina vain maha-, tissi- ja selkäkipu. Tai selkäkin ollut enemmän ja vähemmän kipeä jo kaksi vuotta, niin tiedä onko nyt muuten vaan taas pahempi. Kovasti on turvotusta, ja ummetusta... Hyvin pientä vuotoa, mutta tuntuu että tulee ennemminkin limakalvoilta.

Muutaman kerran jo joutunut hankalaan tilanteeseen, kun ei vielä voi/halua kertoa, ja yhdet juhlatkin joutunut skippaamaan olemalla "kipeä".

Täällä tänään menkoista laskettuna 6+4 ja kävin varhaisultrassa. Siellä se möllötteli ja sydän löi. Kokonsa puolesta olisi vasta 6+2. Mutta ehkä tammikuun lopulla olisi meille vauva odotettavissa. En osaa vielä olla kovin luottavaisin mielin, kun tuota ikääkin on. Mutta sormet ristiin.

Kai se pitää uskoa. Ja nyt vaan toivoa että pysyy matkassa mukana.

Oliivi kirjoitti:

Pirtelö kirjoitti:

Tänä aamuna samanlainen. Huomiseksi täytyy käydä hakemassa digitaalinen, ellei ne menkat tänään ala niinkuin kuuluisi.

Mikä DPO sulla on menossa?

Mulla kp 25/28-29 ja DPO9-10. Hirveästi tekisi mieli testata, mutta en tiedä viitsinkö vielä Täällä on ollut aika oireettomia viime päivät.

Kp 28/28, DPO 14. Malttamattomana jo testailemassa, ollut niin ihmeellisiä oireita.