Perunajauho

Palstalla on vaikea antaa oikeaa vastausta mutta olen käyttäytynyt itse osittain samalla tavalla. Tuo puhumattomuus. Osaan vastata kun kysytään mutta ei minulla seurustellessa ollut mitään asiaa miehen vanhemmille. Joku perus moimitäkuuluuhyväämitestäällä oli kaikki mitä irtosi, mistä niille olisi kuulunut puhua? Sosiaaliset tilanteet on jossain määrin vaikeita ja jos en kunnolla tunne ihmisiä niin tyydyn kuuntelemaan.

Miksi ihmeessä haluat nähdä tytön vanhemmat? Omalle kohdalle en keksi mitään kiusallisempaa kuin äidille kahvituokion ehdottelu koska poikaystävän äiti haluaa. Toki äiti varmaan kohteliaisuudesta suostuisi muttamutta. Äidilläni on omat kaverinsa joiden kanssa haluaa viettää vapaa-aikaa, tutustuu kyllä mielelläni minun kumppaniin mutta ei äitini ole sitoutunut luomaan suhdetta pojan sukuun jos minä seurustelen. Ehkä teilläkään tytön vanhempia ei kiinnosta ja utelusi on vaivaannuttavaa?

Juhlapyhät halusin myös seurustellessa viettää oman perheeni kanssa. Meillä on niihin tietyt tavat eikä minulla ole kiinnostusta muuttaa niitä. Sanoin exälle että minä olen vanhempieni luona ja hän voi joko tulla mukaan tai mennä omilleen. Kolmen vuoden suhteen aikana taidettiin kerran viettää joku pääsiäinen erillään. En tiedä miksi tuli mieluummin meille, toivottavasti hänen vanhempansa eivät katkeroituneet siitä minulle.

Töissä ruoka on klo 11. Jos pääsee töistä viideltä, on kotona kaksikymmentä yli ja täytyy käyttää koira ennen kuin edes aloittaa ruuan tekoa niin väliä ruokailuihin tulee ainakin 6h. Siinä kohtaa on jo nälkä ja kurjuus, sitten kun kaikki vituttaa en jaksa edes aloittaa ruuanlaittoa ja elän illan joko noutoruualla tai suklaalla. Siksi välipala.

Sitten tungette lapsen päivähoitoon, tuskimpa anoppi jaksaa pitkään vihoitella. Näin päiväkodissa työskentelevänä olen kyllä anoppisi kanssa samaa mieltä. Ne 10kk hoitoon tulevat ovat kaikkein raskaimpia, sen ikäinen tarvitsisi vielä valtavat määrät syliä ja aikuisen läheisyyttä ja kun samassa ryhmässä on 11 muuta lasta niin tilanne on kurja. Toki sylittelemme sen minkä kerkeämme mutta kun kaikki 12 tarvitsevat aikuisen huomiota niin usein se 10kk täytyy vaan laskea lattialle huutamaan ja keskittyä muuhun. Mietin myös usein että miksi ihmiset joille ura on niin tärkeä ylipäätänsä hankkivat lapsia? Päiväkodit ovat täynnä lapsia jotka viettävät hereilläoloajastaan enemmän hoitohenkilökunnan kuin vanhempiensa kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen päiväkodissa töissä lastenhoitajana. Työkokemusta 22 vuotta eli olen urani huipulla. Palkkaa jää käteen n. 1650e kuukaudessa, brutto on n. 2270e. Minusta se on naurettavan vähän vastuuseen ja työmäärään nähden sekä työkokemukseen nähden. Hoidan työni hyvin mutta mitään extraa ei siitä hyvästä makseta.

Nyt olen alkanut järjestellä elämääni niin että pärjään jatkossa peruspäivärahalla. Alkaa riittää raataminen orjapalkalla. Ja koko ajan palkkaa huononnetaan, tuli viikossa 30min lisää töitä ja lomarahasta viedään 30%.

Miten lastenhoitajalla on noin iso palkka? Eihän lastentarhanopettajakaan saa paljoa tuon enempää. Ei voi pitää paikkansa tuo hoitajan palkka.

Hyvä kysymys, täällä lastenhoitaja 2000,70e/kk, käteen jää 1633e mutta ei tällä tosiaan vastuuseen nähden pahemmin juhlita

Kyllähän töitä olisi jos niistä vain haluttaisiin maksaa. Esimerkiksi hoitoalalla tarvittaisiin valtavat määrät lisäkäsiä. Tulisikohan loppujenlopuksi paljonkin kalliimmaksi palkata niitä työntekijöitä kuin maksaa työttömyystukia, nykyisellä toimintamallilla kun kaikki hommat tehdään kiireessä vain suurinpiirtein ja henkilökunta on silti jatkuvasti sairaslomalla työuupumuksen takia?