Perseinen Suihku
Seuratut keskustelut
Kommentit
Äitini oli. Pelkäsin häntä, kun hän vaan aina huusi. Välttelin kotona oloa kaikin mahdollisin keinoin ja joskus menin jopa vaatekaappiin piilloon, kun äitini huusi isälleni taas kerran. Perhe-elämä oli yhtä helvettiä ja huutamisen vuoksi minulla oli koko ajan turvaton olo. Kasvatin ikäänkuin itse itseni ilman minkäänlaista luotettavan ja tasapainoisen aikuisen tukea.
Olin noin 35-vuotiaaksi äärimmäisen epävarma ja masentunutkin ja olen alisuoriutunut oikeastaan kaikilla elämänalueilla. Älykkyysosamääränsä on korkea ja koulut ja yliopistot vedin ihan heittämällä läpi loistavin arvosanoin, mutta en uskaltanut soveltaa tuota kykyäsi muussa elämässä laisinkaan, vaan ikäänkuin piilouduin ja pelkäsin edelleen. Vasta nyt reilu nelikymppisenä olen todella alkanut löytämään oman itseni, mutta esimerkiksi työelämässä tuskin enää ehdin menestyä siten, kuin mihin todelliset lahjani olisivat riittäneet.
Omat lapseni olen pyrkinyt kasvattamaan rakkaudella ja terveillä rajoilla. Olen myös pyytänyt anteeksi, mikäli olen erehtynyt huutamaan tai muuten olemaan epäreilu.
Mielelläni olisin oman itseni herrana yrittäjänä!
Mutta ei minulla ole mitä myydä. Oma osaamiseni koostuu erilaisista perustoimistotöistä. Ei ole oikein mitään järkevää kokonaisuutta, mitä myydä kenellekään. Minunkaltaisiani on jo joka ikäisissä yrityksessä ja myös työttömänä tuhansia.
Yksityiseksi perhepäivähoitajaksi voisin kyllä ruveta, olisihan sekin jo jotain.
Mutta yrittäjyyttä on ihan turhaa yrittää tuputtaa kaikille. Jokaista ammattia ja osaamista ei vaan pysty myymään, kun ostajia ei ole, palvelun saa jo muualta tai se on tarpeeton.
Vain hyvin harva liikeidea kantaa kovin pitkälle ja suurin osa pienistä yrityksistä päätyy konkurssiin joka vuosi. Veljeni on yrittäjä ja se arki on kyllä sellaista, ettei siinä paljon omia lapsiaan näe. Lomia ei juuri voi pitää, eikä muitakaan normaaleita vapaita eli oma isä jää lapsille aika vieraaksi. Päälle vielä hirveä ja jatkuva stressi rahasta ja toimeentulosta, sellaista on pienyrittäjän elämä päivästä toiseen.
Toki jos yrittämisestä tehdään helpompaa ja riskittömämpää, se varmasti yleistyy joka tapauksessa ja sitten niitä menestyviä Nokioita saattaa nousta sieltä joukosta.
Ah, nyt vasta näin tämän ketjun!
Olen toki supereliittiä, sillä olen käynyt täällä jo vuodesta 2002 esikoista odottaessani.
Hiton autocorrect. Olisi pitänyt lukea läpi ennen lähettämistä..