Päivi_Ero lapsiperheessä
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Entä jos harkitsee eroa jo raskausaikana? Jos raskauden aikana lapsen isä on toiminut tavoilla, jotka estää parisuhteen jatkumisen. Mutta vauva ansaitsee kuitenkin isän. Pitääkö vauvan takia jäädä paskaan suhteeseen?
Jos olet pohtimassa ero jo raskausaikana, niin ota asia rohkeasti esiin myös neuvolakäynneillä. Lisäksi mahdollisen eron kohdalla teidän tulisi vanhempinan yhdessä miettiä, millä tavoin vauvan isä voisi olla mukan lapsen elämässä alkumetreistä alkaen, miten tapaamiset toteutetaan ja miten isä pääsee tutustumaan vauvaa erosta huolimatta. lisäksi äitinä olisi hyvä saada ympärille läheisiä, ystäviä tai tukiverkostoa, johon voi myös turvautua kun kantaa yksin vastuuta lapsesta vauva-aikana. Mahdollisesta avun saamisesta voi myös puhua neuvolassa, millaisia mahdollisuuksia omalla alueellasi on esimerkiksi perhetyöhön tai kotipalveluun. Tilannettasi voit myös pohtia apua eroon -chatissä apuaeroon.fi sivulla. Saat mahdollisuuden kahdenkeskiseen keskusteluun ammattilaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan nainen on useimmiten se joka haluaa eron. Kun eron haluaakin mies (kuten minä) niin miten ihmiset yleensä suhtautuu tällaiseen? Onko eron haluaminen yleisesti hyväksyttävämpää tai paheksuttavampaa miehelle kuin naiselle? Tämä ei vaikuta eropäätökseeni, kunhan pohdin.
On totta, että tilastojen valossa päätöksen erosta tekee useimmiten nainen. Tilasto ei kuitenkaan kerro siitä, millaisessa suhteessa nainen tai mies ovat eläneet ja onko eroon päätyminen aina naisen aloitteesta syntynyt ratkaisu. Voi olla että suhteessa on molempien osapuolten toimesta haettu apua parisuhteen parantamiseksi, tai mies on uhkaillut erolla ja nainen sitten toteuttaa ratkaisun tai miehellä on ollut ulkopuolinen suhde, joka johtaa naisen ratkaisuun tilanteessa. Erojen tautssyyt ovat yleensä moninaiset, vaikka varsinaisen päätöksen tilastojen valossa tekeekin nainen. Ja on hyvä muistaa, että kukaan päättyneen parisuhteen ulkopuolinen henkilö ei voi arvioida tai arvostella eroon päätyneen liiton osapuolia. Vain liitossa olleet tietävät sen, millaista suhteessa on ollut elää ja mistä syitä eron taustalla on.
Erojen yleisyydestä huolimatta eroaminen yksilön kokemuksena on usein haastava tunteiden vuoristorata, jonka kohtaavat erotessaan sekä miehet että naiset. Miehiä rohkaisen rohkeasti hakemaan apua erosta toipumiseen mm. Erosta elossa työ Miessakeilla tai suomalaiset eroseminaarit tai apua eroon-chat www.apaueroon.fi sivulla tai Eroneuvo-tilaisuuksista eri puolilla Suomea. Naisten on ehkä helpompi käsitellä tunteitaan ja puhua tilanteesta ulkopuolisten kanssa, mutta miesten on yhtälailla hyvä saada erotilanteessa apua ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Voiko 4-vuotiaan kanssa soveltaa vuoroasumista jotenkin? Eli siis viikko-viikko systeemiä, tai vaikka 5 päivää-5 päivää? Tarkoitus on tehdä lapselle yhtälailla koti molempiin paikkoihin, eli perustarvikkeet kumpaankin kotiin, silloin ei tarvitse tavaroita niin raahata.
Vuoroviikkoasuminen alle kouluikäisen lapsen kanssa on vielä vähän tutkittu alue ja se, millä tavoin ratkaisu kullekin lapselle sopii on aina lapsikohtaista. Pienen lapsen sopeutuminen vuoroasumiseen riippuu lapsen temperamentista, joustavuudesta ja siitä, miten lapsi sopeutuu erilaisiin tilanteisiin.
Lapsen sopeutumista vanhempien eroon voi edistää juuri kuvaamallasi tavalla eli molempien vanhempien luo luodaa lapselle oma tila ja paikka, niiin että hän saa tuntea olevansa kotonaan molemissa paikoissa ja olevansa tervetullut. Jos sovellatte vuoroasumista, niiin kannataa seurata lapsen tapaa sopeutumista tilanteeseen ja olla myös avoin sille mahdollisuudelle, että lapsi ei vielä sopeudu 5 päivän järjestelmään. Asiasta kannattaa myös keskustella mahdollisen päiväkodin työntekijän kanssa, miltä lapsen oleminen päiväkodissa vaikuttaa tämänkaltaisessa ratkaisussa. Lisäksi vanhempien on hyvä miettiä, onko kyseessä enemmän oma toive ja halua jakaa arki tasaisesti lapsen kanssa ja onko mahdollista siirtää vuoroviikkoausmisratkaisua siihen asti kunnen lapsi on kouluikäinen.
Niin kirjoitti:
Miten kertoa lapsille eron syystä kun lapset kysyvät? Puolison sivusuhteet siis syynä eli toiset naiset, mutta tämän lapset osaavat käsitellä vasta aikuisena eivätkä nyt alle 10 vuotiaina.
Olet oikeassa siinä, että lapsille ei tarvitse kertoa toisen vanhemman sivusuhteista ja niiden vaikutuksesta eroratkaisuun. Lapsille voi erosta kertoa esimerkiksi aikuisten välisinä ristiriitoina tai hankaluuksina tai että vanhempien ei ollut enää hyvä asua yhdessä. Lapsille on hyvä myös aina painottaa sitä, että lapset, heidän käytöksensä tai toimintansa ei ole ollut eron syynä. Erosta puhuessa kannattaa luoda lapsille turvallisuuden tunnetta, että heistä huolehditaan erosta huolimatta ja että heitä rakastetaan erosta huolimatta. Puhuessa voi kertoa asioista, jotka tulevat lasten elämässä muuttumaan ja kertoa myös asioista jotka lapsen elämässä säilyvät samanlaisina. Lapsille on kirjoittettu omia kuvakirjoja sekä romaaneja, joita yhdessä lukemalla lapsi voi käsitellä vanhempien eroa. Lapsi löytää tarinoista samaistumispintaa ja peilaa tarinoihin myös omia kokemuksiaan ja tunteitaan.
Ensinnä tulee mielleeni ajatus, mistä huolesi liittyen yhteydenpidon rajoitukseen nousee esiin? Onko nuori itse kertonut, että ei saa pitää sinuun yhteyttä tai onko isä rajoittanut sinun yhteydenpitoasi jollain tavoin? Saatko olla yhteydessä nuoreen, myös silloin kun lapsi on isänsä luona ja esim. soittamalla kysellä kuulumisia tai voiko nuori olla sinuun yhteydessä ollessaan isän luona? Onko teillä voimassa oleva tapaamissopimus, jossa voisi määritellä myös yhteydenpitoa mm. puhelut ja muu viestittely?
Nuorelta voi kysyä hänen toiveitaan, millä tavoin yhteydenpito olisi hänestä luontevaa ja missä asioissa hän ehkä toivoisi voivansa olla sinuun yhteydessä myös isän luona ollessaan. Nuorella tulisi jo ikänsä puolesta olla mahdollisuus olla sinuuun suoraan yhteydessä, niin halutessaan. Onko isä kieltänyt tätä mahdollisuutta?
Nuoren kanssa voisi olla hyvä myös keskustella siitä, että teidän aikuisten väliset eron aikaiset riidat eivät tarkoita sitä, että ero olisi lasten syy tai että nuoren tulisi valita puoltaan vanhempien välillä. Onko nuorelle jäänyt kuvaamistasi riitatilanteista muistoja tai käsityksiä, joista olisi hyvä keskustella vanhemman tai perheen tilanteesta ulkopuolisen kanssa (esim. kuraattori koulussa).
Toinen huomiota kiinnittävä asia on, millä tavoin olette vanhempina miettineet sisarusten mahdollisuuttaa viettää aikaa toistensa kanssa. Myös sisarusuhteiden vaaliminen ja niistä huolehtinen on tärkeää, varsinkin jos lapset asuvat eri osoitteissa.
Näiden pohdintojen jälkeen, olet myös tärkeän kysymyksen äärellä. Miten luoda yhteistyötä lapsen toiseen vanhempaa riitaisan eron jälkeen. Olisit halukas luomaan parempaa yhteyttä lasten toiseen vanhempaan ja jättämään riitaisan -aikakauden taakse. Olisko mahdollista kertoa tästä toiveesta lapsen isälle. Voisiko yhteistyön siltaa rakentaa myös sillä, että kertoo hänelle, mitä hyvää näet hänessä isänä ja miksi koet tärkänä,että molemmat lapset säilyttävät suhteensa molempiin vanhempiin. Kerro myös siitä, miksi toivoisit saavasi pitää yhtetyttä nuoreen nykyistä enemmän.
Tähän ehkä liittyyy myös pohdinta siitä, millä tavoin olet ise käsitellyt tuohon eroaikaan liittyvät tunteet ja ovatko eromyrsyn laineet jo laantuneet omalta osaltasi? Olisko sinun mahdollista ehdottaa isälle yhteistä keskusteluhetkeä, vaikka kahvilassa. Mieti myös, mitkä ovat ne tähän asti positiivista vaikutusta tuottaneet keskustelemisen ja neuvottelemisen tavat ovat olleet. Vahvista niitä tapoja jotka jo toimivat.