Ongelmavyyhti

Vierailija kirjoitti:

Ongelmavyyhti kirjoitti:

Ehkä ehkä ei. Mulla on itselläni ollut samaa. Ihan kiven alla suhteiden saaminen. Aina sai katsoa vierestä kun kavereita lähestyttiin. Noh..ajattelin että kyllä hetkeni vielä koittaa. Ei ikinä koittanut. Vasta parikymppisenä alkoi olla vähän vientiä kun muutin pk seudulle. Useimmat ihmiset vähättelee ja nauraa kun tosiaan sitä vientiä ei ole. En tiedä onko tilanteesi samanlainen kuin minulla mutta ymmärrän täysin.

Kyllä se nuorelle on kova paikka aina olla se joka on yksin ja jota kohtaan ei esitetä kiinnostusta. Jotain vonkaajia on kyllä ollut mutta ei muuta.

Mietin aina olisinko koskaan masentunut jos olisin elänyt ns normaalin lapsuuden ja nuoruuden. Olisi ollut ehjä ja rakastava perhe ja olisin saanut parisuhteen. En tiedä enkä saa koskaan tietää. Itse nimenomaan on rankkaa katsoa vuosikausia vierestä kun kavereilla vaihtuu miehet, saavat lapsia, muuttavat yhteen, menevät naimisiin. Itse kun ei saa edes sitä ensimmäistä treffipyyntöä, parisuhteesta puhumattakaan. Miettii miksi he saavat, mutta minä en. Mikä mussa on vikana kun en kenellekkään kelpaa? ap

Samaa olen miettinyt. Mulla ei ole toiminut mikään. Ei baareissa tai nettideiteillä olo, ei aktiivisuus. Lisäksi yhden torjumisen jälkeen melkein yritin itsemurhaa. Tuntui ettei vaan jaksa. Mies sanoi ettei mussa ole vikaa.

Vaikka ei olisikaan niin on kohtuutonta odottaa ihmisen jaksavan loputtomiin. Monien on vain niin vaikeaa ymmärtää. En tiedä onko sitten niin harvinainen ongelma...joitakin miehiä kyllä tiedän joilla on sama tilanne. Tosin heillä ollut vientiä nuoruudessa.

Ehkä ehkä ei. Mulla on itselläni ollut samaa. Ihan kiven alla suhteiden saaminen. Aina sai katsoa vierestä kun kavereita lähestyttiin. Noh..ajattelin että kyllä hetkeni vielä koittaa. Ei ikinä koittanut. Vasta parikymppisenä alkoi olla vähän vientiä kun muutin pk seudulle. Useimmat ihmiset vähättelee ja nauraa kun tosiaan sitä vientiä ei ole. En tiedä onko tilanteesi samanlainen kuin minulla mutta ymmärrän täysin.

Kyllä se nuorelle on kova paikka aina olla se joka on yksin ja jota kohtaan ei esitetä kiinnostusta. Jotain vonkaajia on kyllä ollut mutta ei muuta.

Vaikuttaa siihen muukin. Ihan vain se löytyykö ketään josta pitää esim. Olosuhteet ja kaveripiiri vaikuttaa. Minun on henk.kohtaisesti vaikea silti uskoa että joku 15 v on henkisesti kypsä seksiin. Varsinkin naisilla kun siihen liittyy se mahdollisuus raskaudesta. Itse en sen ikäisenä tajunnut mistään mitään joten joku raskaudenehkäisykin olisi ollut ihan liian monimutkaista.

bigbum kirjoitti:

No tällä palstallahan järjestettiin 2017 (?) kumpi nainen on nätimpi-äänestyksiä joissa pudotuspelityyliin voittaja pääsi jatkoon. Valittavina oli malleja, näyttelijättäriä, kauniita eloveenatyttöjä, jne. Tämä pimu voitti:

https://i.pinimg.com/originals/ae/f3/cb/aef3cb26b9498c0af8cdf9f0a6728d64.jpg

Edustaa aika hyvin tämän hetken ihannetta IMO.

No ainakin muotoja löytyy.

Mä asun nyt solussa. Tätä ennen asuin pari vuotta yksin kun muutin omilleni. En erityisemmin pidä kämppiksistäni. Joskus tehdään jotain yhdessä esim käydää baarissa tai lenkillä. Paljon myös jutellaan. Kaipaan kyllä omaakin tilaa. Tässä solussa on kolmelle huone ja kämppikset vaihtuu melko usein. Pidän siitä että on halpaa asua ja yksityisyyttä on melkein yhtä paljon kuin sillon yksin asuessani.

Ainut haitta on ehkä juuri se että en voi ihan alasti kuljeksia tai esim täyttää yleisiä tiloja tavaroillani. Joskus ikävöin sinne omaan pikkuyksiöön. Tässä solussa on onneksi kaksi vessaa(silti yksi suihku) ja se on tosi hyvä. Muuten yleiset tilat on pieniä ja huone myös. Tulee olemaan vaikeaa ainakin jos toinen on kovin epäsiisti. Noihin yövieraisiin tarvii kysyä lupa. Kyllä ärsyttäis jos joku mies täällä kävis ähkimässä joka yö.