Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

325/364 |
04.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Toistan vielä kerran: On olemassa vain yksi ja sama matematiikka kaikkialla, joka universaali kieli, ts. sama kaikissa kulttuureissa. Matemtiikka ei siis ole kulttuurisidonnainen kieli, kuten suomen kieli. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.

Kerropa, mihin tuon väitteesi perustat.

Oisko toi, että 1+1=2 myös bambumajassa siinä missä Lontoossakin, eikä esim. 3?

Mutta miksi yksi asuu bambumajassa ja toinen kunnon asunnossa? Kaikkihan oli yhtä fiksuja? Ja 1+1 on kaikkialla 2. Jokin ei nyt oikein stemmaa tässä yhtälössä. Varmaan jotain korkeampaa afrikkalaista matikkaa.

313/364 |
04.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Kumma kun euroopasta ei lähde miljoonittain ihmisiä afrikkaan ja lähi-itään. Kumma homma, mutta ollaan kaikki toki ihan yhtä fiksuja. Eihän se millään voi niin olla että afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ovat tyhmiä. Tasa-arvokin on ihan samalla tasolla. Juu...

Voi näitä vihervasuripellejä. Sääliksi käy kun aivotoiminta lähenee nollaa.

116/134 |
04.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rekrytoijana en kyllä etsi mitään komeita miehiä ja kauniita naisia, vaan rohkeita myyntialalla ihmisiä, joista kuvissa välittyy lähinnä reippaus ja tietynlainen harkintakyky esim. vaatevalinnoissa. Lähinnä siis karsiutuu pipokuvat ja huulten muikistukset, jotka ilmentävät sosiaalisten taitojen puutetta. Ei ole mitään väliä, onko hakija varsinaisesti kaunis kasvoiltaan tai muukaan epäolennainen seikka.

Asiallinen kuva antaa vielä paremman kuvan ihmisestä.

Eli jos laittaa ulkokuvan talvella pakkasessa, niin pipo ptäisi ottaa pois?

Ei jösses sentään, et kai sinä työhakemukseen mitään ulkona pakkasessa otettua kuvaa laittaisi?!

Nykynuoret ovat hieman erikoisia. Nepsyjä ja FAS lapsia täynnä. Silloin otetaan työhakemukseen kuva jostain laskettelurinteestä pipo päällä ja räkä poskella. Sillä kuvalla jos ei töihin pääse niin on kyllä ihme. :D

115/134 |
04.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla on edessäni kaksi tasaveroista hakemusta, arvaa kumman kutsun haastatteluun? Senkö joka piilotti naamansa, vai sen jonka kantti kesti näyttää sen?

En tiedä miten sinä toimisit, mutta minä pyytäisin molemmat haastatteluun jos hakemukset olisivat tasaveroisia. Yleensäkin kai haastatellaankin useampaa kuin yhtä.

Mutta kun ei ne ole. Läskiys ja yleinen saamattomuus kulkee käsi kädessä. Huoliteltu ihminen on noin sata kertaa paremmalla cv:llä yleensä hakemassa kuin läskiperse.

OlliPolli läetti hakemuksen ihmiseksi, mutta sai "et tullut valituksi -kirjeen.

Kyllä, mutta ainakaan en ole läski saamaton luuseri. Lollotilolloo! :D

108/134 |
04.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla on edessäni kaksi tasaveroista hakemusta, arvaa kumman kutsun haastatteluun? Senkö joka piilotti naamansa, vai sen jonka kantti kesti näyttää sen?

En tiedä miten sinä toimisit, mutta minä pyytäisin molemmat haastatteluun jos hakemukset olisivat tasaveroisia. Yleensäkin kai haastatellaankin useampaa kuin yhtä.

Mutta kun ei ne ole. Läskiys ja yleinen saamattomuus kulkee käsi kädessä. Huoliteltu ihminen on noin sata kertaa paremmalla cv:llä yleensä hakemassa kuin läskiperse.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.