nyytikki

alkaa täällä taas ensi viikolla. Oon noin vuoden tikutellut ovista ja useimmiten saan vahvan viivan, muutaman kerran on "jääny" tasavahvoiksi. Toivon että tämä merkitsisi ovuloivani lähes joka kierrossa. Mulla on kierto pysynyt suht lyhyenä pillereiden lopettamisen jälkeen, vaihdellut 23-27 pvää ja tasottunut nyt 24-25 pvään. Tässä kierrossa vaan harmittavasti mies työreissussa ilmeisesti otollisimmat päivät.

Ensi viikolla eka gyn käynti tämän asian kanssa. En tosin odota mitään ihmeellistä, uskoisin että saan lähetteen ultraan yms tutkimuksiin.

elikkäs täti kylässä... eipä tosin ollu toiveet korkeella kun tätä puurtamista jo tovin ollut.

Pahalta vaan tuntuu kun viime päivinä on useampi kaveripiiristä synnyttäny tai ilmottanu olevansa raskaana. Eniten masentaa kun yksi näistä raskaana olevista harmittelee "väärää" laskettua aikaa, eli ohi menee "liian monta" hyvää juhlapyhää (lue: biletystä) raskauden takia. Jokainen tässä pinossa varmaan pystyy samaistumaan tunteeseen joka tuollaisesta kommentista tulee: suututtaa ja tekis mieli huutaa: etkö tajua että toiset olis yltiö onnellisia raskaudesta, eikä millään ajankohdalla ole väliä, juhlia ehtii myöhemminkin!

ugh, tulihan taas vuodatettua :D

me myös pienin askelin edetään kun sain työterveyshuollosta lähetteen gynelle, tosin tuskin tekee muuta kun laittaa lähetteen sairaalaan jatkoja varten, mutta jotain kuitenkin.

eewokki: parhaillaan keskustellaan kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään hoitojen kanssa, ja kuten aikaisemmin kirjoitin on tämän kevään aikana päätösten aika. Meillä ei aikaa ole enää useita vuosia, koska oma terveyteni ei kestä raskautta enää useamman vuoden kuluttua (raja tullee vastaan noin 35 v).

Onhan tämä vajaa kolme vuotta ollut pitkä aika ja moni olisi varmasti lähtenyt hoitoihin aikaisemmin.

On nuo oireet mielenkiintoisia, itsellä kuvittelen oireita useimmissa kierroissa, vaikka kaikki sopii muutenkin kuvaan (rintojen arkuus, mahan turvottelu, kivut, painon tunne alavatsalla jne). Kai tämä naisen psyyke on rakennettu niin että raskauden alkaminen on hyvä asia.



Juu, saa sanoa. Ollaan oltu aika kärsivällisiä kun on ollut alusta asti epäilys ettei ihan helpolla onnistu. Mulla epäiltiin endometrioosia jo nuorena (17v) ja sen syytä tämä lapsettomuuskin lienee. Ollaan miehen kanssa puhuttu että tämän kevään aikana päätetään miten edetään.

Ystävillä samoja ongelmia ja olen heidän hoitojaan seuraillut sivusta pidempään, ja jopa hieman päässyt auttamaan (pistosten antaminen). Hoitojen onnistumista on ollut ilo seurata.

Joskus yritin tuolla lapsettomien puolella kirjoitella, mutta ei oikein luonnistunut ... siispä yritellään tänne :)

Ikää siis 31 v ja yritystä takana piakkoin 3 vuotta (huhtikuussa). Hoitoihin lähdöstä on puhuttu, mutta mitään konkreettista ei olla asialle vielä tehty. Yrityskiertoja en edes jaksa enää laskea, kierto kun on lyhyehkö 23-25 pvää. Nyt menossa kp 22, ja oireet ihan perinteiset menkka oireet... yllätys yllätys.

Lapsia ei vielä ole yhtään, eikä yhtään alkanutta raskauttakaan.