nyytikki

Onnittelut plussanneille! Ihanaa että tähänkin pinoon saadaan plussia :) ja muutama kohta jo saa pienen käärön syliin, ihanaa!



Olen viime ajat ollut aika hiljaa palstalla, lukemassa olen kyllä käynyt.

Meillähän alkoi parisuhdekriisi viime syksynä ja talvella oltiin eroamassa. Istuttiin sitten alas ja pohdittiin mihin suuntaan halutaan lähteä. Lopputuloksena se että yritetään vielä pelastaa tätä suhdetta. Viime vuodet on menny niin vauva asian ympärillä ettei olla osattu nauttia toisistamme jne. Ollaan pikkuhiljaa saatu lämmitettyä läheisyyttä, joka aikaisemmin oli teknistä suorittamista kalenterin + ovistestien mukaan.

Hoitoihin mies ei ole vieläkään halukas lähtemään, mutta sovittiin että korjaillaan suhdetta ensin ja sitten katsotaan uudemman kerran suhtautumista hoitoihin.

Hankalinta tässä on kavereiden raskautumiset, useampi on taas porukasta raskaana, yhdelle parille on tulossa viides...

Tinttis kyseli miten mies on suhtautunut näytteen antoon.

Meillä hoitojen eteneminen loppui siihen kun miehelle liian kova pala mennä näytettä antamaan, pelkää niin paljon että siellä jotain vikaa.

Joku ehkä muistaakin että meillä on vauva haaveet jääneet syksyn-talven parisuhdekriisin takia ja osittain kriisi lähti juuri tuosta hoitoihin lähtemisestä. Eihän se toki ainut ongelma ole, mutta lapsettomuus tuntuu kärjistävän kaikkia asioita.

pitkästä aikaa, taisin viimeksi kirjoitella syksyllä. Taustalla olen kyllä lueskellut.



Nellille onnea häihin! Olin viime kesänä kahdissa häissä ja aina rakkauden juhla on ihana :)



Myrmicalle pahoittelut edellisestä kierrosta ja onnea uuteen inssiin.



ON: meillä on ollut parisuhdekriisi loppukesästä alkaen ja pientä edistystä on tapahtunut. Ollaan yritetty lasta lähes 4 vuotta ja se on vaikuttanut liikaakin kaikkeen elämässä. Parisuhde jäi hoitamatta, vällyissä touhuttiin vain kalenterin mukaan ja intohan siinä katosi.

Oltiin muutama kuukausi hiljaksiin, ei edes pahemmin puhuttu mistään. Mietittiin eroa, tai lähinnä minä mietin.

Puhumaan päästiin jokin aika sitten ja päädyttiin siihen että yritetään paikata parisuhdetta, toivotaan että kipinä vielä syttyy. Lapsi asiasta ollaan siis luovuttu tältä erää. Vaikeaa toki on henkisesti ja alitajuisesti sitä kuitenkin laskee päiviä. Haluan kuitenkin yrittää saada suhteen kuntoon ja sitten mahdollisesti palata perhe asiaan.

Suhteen paikkaaminen pitkän hoitamattomuuden jälkeen ei ole helppoa ja vaatii suunnattomasti töitä/jaksamista.

Edelleen jankkaan samaa kuin syksylläkin: pitäkää huolta suhteestanne! Odotuksen odottaminen ahmaisee helposti ja suhteen muut puolet jää paitsioon. Toivon että oman suhteen paikkaaminen vielä onnistuu.

Nyytikki

Isot onnittelut kaikille plussanneille!!



Oon pysytelly pois täältä tän huonon fiiliksen takia. Mainitsin jo aikasemmin että parisuhdekriisiä tai jotain kriisiä tässä elellään.

Tilanne edelleen ennallaan, ollaan oltu puhumatta miehen kanssa lähes kuukausi. Olo ei vaan helpota... Kotona olo ahdistaa, yksin on hyvä olla jne. Toisaalta en haluais vielä luovuttaa kun tässä on jo useampi vuosi yhdessä tätä elämää taivallettu. Toisaalta taas en näe mitään syytä jatkaa. Ei tää naisen mieli ole helppo tässäkään kohtaa.

En ole mikään muita neuvomaan, mutta yrittäkää huolehtia läheisyydestä ja petipuuhista muutenkin kun "tärppipäivinä", meillä nimittäin yhteys kadonnut kun on jokunen vuosi eletty kalenterin mukaan makuuhuoneessa. Meillä saattaa olla jo liian myöhäistä ettiä sitä kipinää, mut toivon että muut ei lapsettomuuden takia ajautuis tälläseen tilanteeseen. Kun kaikki ajatukset on lapsen kaipuussa ja sitä yrittää kaikin tavoin saada haavettaan toteutumaan niin muut tarpeet jää huomioimatta. Sitte sitä havahtuu vasta kun toista katsoessa ei näe muuta kun sen jatkuvan pettymyksen ja saavuttamattoman unelman.

Tulihan taas vuodatus...

Vilja kyseli Terolutista. Söin sitä tuossa 7 kiertoa ja kaikenlaisia pikkujuttuja se aiheutti: rinnat tuli tosi kipeeks ja oli sitä koko sen 10 pv ajan kun lääkettä söin. Maha turpos palloksi, mihinkään housuihin en mahtunu. Kipuja aiheutti alavatsalle, vihlontaa ja jomotusta. Lisäks oon kuullu että täti on joillain runsastunu ja joillain niukentunu. Ittellä ei tohon muutoksia.

Mulla oli annos pieni, eli 1 tbl/pv, otin aina aamupäivällä klo 10. En tiedä onko vuorokaudenajalla niin väliä, mutta yritin pitää kiinni aina samasta ottoajasta. Isommalla annoksella oon kuullu oireena myös pahoinvointia, oksentelua ja ummetusta. Kuituja kannattaa syödä ihan ennaltaehkäisyksi.



ON:riitely miehen kanssa jatkuu edelleen, ero vieläkin päällimmäisenä mielessä. Homma ketuttaa sen verran että fyysisestikin paha olo, ruoka ei maistu jne. Kai tää tästä ratkeaa johonkin suuntaan lähiaikoina, ei näin voi jatkua kovin pitkään.