Nml

Lohdutan sillä, että kaikilla on jotain. Minulta lähti työpaikka yllättäen käynnistyneiden yt-neuvotteluiden kautta, kun tarkoitus oli hankkia lapsia (niitäkään ei ole kuulunut), ongelmana myös terveydellisiä ongelmia ja mahd operaatio. Parisuhde on sentään ok vuosien jälkeen, taustalla väkivaltaista suhdetta, vaikea masennus jne.,tosin nyt puolison ex yrittää vahingoittaa minua ja meitä jatkuvalla syötöllä.

Aina on jotain. Sen olen todennut. Ja minäkin näytän ulospäin onnelliselta, vaikka mistään ei tällä hetkellä ole varmuutta - ei töistä, toimeentulosta, terveydestä, perheestä... todellisuudessa olen aivan puhki ja koen olevani umpikujassa, miettien, mistä minuakin rankaistaan.

Nam, käyn.

Minä olen ollut tuollainen, parisuhteen vuoksi. Mies oli sinänsä hyvä ja kunnollinen - hän ei vain osannut itse ratkaista omia tunnelukkojaan ja tämä heijastui minuun jopa henkisenä väkivaltana ja mitätöintinä, mitä mies ei itse tajunnut. Tasaisena ihmisenä sairastuin vaikeaan masennukseen, alkoi paniikkikohtailu ja vastoinkäymisten sietokyky meni olemattomiin. Eron myötä paranin nopeasti.

Aina nämä "hullu akka -tarinat" ei ole niin mustavalkoisia, että mies kunnollinen ja nainen sekaisin. Eikä toki niinkään, että mies on täysin sekopää. Masennus sekoittaa mitä ihanimman ihmisen pään ja toinen osapuoli voi täysin tiedostamattaan ajaa toisen huonoon jamaan, vaikka kokisi toimivansa hyvin. Tai sitten mies, joka on jonkun mielestä hyvä puoliso, saattaa olla toiselle naiselle niin sopimaton, että mielenterveys kärsii.

Miksi lapsia ei voi laittaa hoitoon yhdeksi illaksi? Aina jotakin järjestyy, Jos on halu mennä. Lapsettomat häät voi olla ihana idea myös meille äideille, usko pois. Ei tuossa henkilökohtaista ole.

Sun täytynee punnita, onko liitto vai lisääntyminen etusijalla. Rehellinen ero ja uuden etsintään tai nykyisen lapsiluvun hyväksyminen.