Nita85
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vaimomamma: Ehkäpä ne sitten sieltä alkaa vielä kunnolla, kerrankin kunnon menkkoja odotellessa :)
Jospa sen rintapumpun voitto tuo hyvää onnea sinulle :) Eiköhän täältäkin nousta ja iloita raskausoireista vielä jonkun ajan kuluttua. Pakkohan onnen on potkaista meitäkin jossainvaiheessa.
Olen ajatellut niin, että ehkä tällä oli kuitenkin joku merkitys. Vielä en sitä tiedä että mikä, mutta uskon vahvasti että tämäkin opettaa minua paljon ja osaan taas arvostaa tiettyjä asioita vielä enemmän kuin ennen.
Pitäisi nyt saada vauva-ajatukset pyörimästä päästä hetkeksi ja osata nauttia vaikka joulun odotuksesta. Ensivuonna uudet kujeet :) Harmi kun tämmöinen positiivsuus on hetkittäistä tällä hetkellä, eikä ajatukset pysy tällaisina pitkään.Kiva että olet jaksanut kommentoida tänne :) Olen lukenut että jossainvaiheessa täälläkin on keskustelu ollut aktiivista.
Miten sinun ja muiden miehet ovat suhtautuneet keskenmenoihin?
Toggolinolle paljon voimia <3
OmaanNapaanTuijottelua: Taidan siirtyä myös takaisin sinne selkeyttä kiertoon listalle. Ei tainnutkaan menkat alkaa :( Tai en tiedä oliko ne vai ei..
Ovulaation testauksesta: Itse ajattelin tehdä testejä, niin kuin tein ennen raskaaksi tulemistakin. Itselläni on pitkä kierto, joten oli helpompi bongata niitä päiviä :) Minulla ne eivät lisänneet stressiä, vaan luultavasti helpottivat sitä. Ei tarvinnut arvailla koko ajan, milloin ovis o. Itse olen tilannut netistä halpoja liuskoja, jotka koin hyviksi.
Enninkeri: Olen monesti miettinyt että toivottavasti kukaan läheisistä ei kerro olevansa raskaana, juuri nyt.. Olen ajatellut tuon tilanteen jo etukäteen miten pitäisi onnitella mutta en tiedä tulisiko se luonnostaan vai ei. Raskaana olevia olen kyllä tavannut ja osannut olla aidosti onnellinen heidän puolestaan, vaikka sitäkin vähän jännitin keskenmenon jälkeen. Seurassani keskustellaan myös paljon vauvoista, koska monella ystävälläni on lapsia ja sukuun on tulossa vauva. Haikein mielin kuuntelen ja yritän osallistua..
Nita85 odottelee edelleen ilmeisesti selkeyttä kiertoon
Vaimomamma: Kiitos vastauksesta. Luulin että menkat alkoivat toissapäivänä, kun tuli punaisempaa verta mutta ei sitä hieman runsaampaa vuotoa kestänyt kuin 2päivää ja nyt rupesin miettimään, että mistä tiedän oliko ne kuukautiset vai ei? Olen lukenut että monella ensimmäiset on ollut runsaammat ja kivuliaammat, joten siihen tuo ei täsmäisi. Alkoi jo mietityttämään ettei vaan ole käynyt niin, ettei kohtu ole tyhjentynyt kunnolla ja sen takia vuotaa vielä. Teen tiistaina uuden testin ja jos tulee edelleen haamu, niin soitan sairaalaan ja kysyn neuvoa. Inhoittaa tällainen tietämättömyys ja arvailu, jota on nyt saanut kestää jo pitkään. Olisi tiedettävä terojen aloitusta varten kiertopäivät..
Kiitos kysymästä, ihan hyvin olen nyt jaksanut. Paremmin ainakin. Tuntuu että hormonit on tasoittunut ja välillä jopa ajattelee positiivisesti ;) Haluaisin vain että tämä olisi ohi ja voisi aloittaa yrityksen uudestaan :) Mites itse olet jaksanut? Ihanaa että sinulla on ystävä jonka kanssa olet voinut jakaa asian. Olen itsekin keskustellut asiasta ystävien kanssa, mutta en usko että ne jotka eivät ole tätä itse kokeneet, ymmärtäisi miltä tämä tuntuu. Kaupassa ja ulkona huomaan kyllä katsovani vauvamasuja haikein mielin. On tämä niin epäreilua, että joutuu tämmöistä kokemaan. Harmi ettei täällä keskusteluissa ole aktiivista porukkaa. Moni kuitenkin miettii näitä samoja asioita ja olisi mukava jakaa tunteita.
Oletteko ajatellut heti aloittaa uuden yrityksen? :) Peukkuja meille! Hyvät uutiset olisi paikallaan. <3
Jonsteri: Itselläni vuosi 12h runsaasti tyhjennyksen jälkeen ja sen jälkeen on 3,5viikkoa joka päivä tullut (edes) vähän. Kiitos voimista <3 Testi näytti vielä haamua, mutta teen uuden ensiviikon alussa.
Oletteko syöneet rautalääkkeitä pitkän vuodon takia?
Vaimomamma: Ei kerrottu raskaudesta sukulaisille ollenkaan. Ehkäpä oli pieni ajatus, ettei kaikki mene hyvin kun mieskin sanoi ettei kerrota vielä. Itse olisin halunnut tietenkin kertoa heti kaikille, olihan se niin ihana uutinen. Kerroin kyllä keskenmenosta useammalla ystävälleni, on helpottanut kun olen saanut kertoa heille. En ole pystynyt olemaan ennen kertomista normaalisti heidän seurassaan, kun on valmiiksi jo ahdistanut että mitäpä jos kysyvät joko vauvoja tulee tms.. Ja aika paljon keskustelut ovat vauvoissa, kun monella ystävällä on jo lapsia ja yhteisillä tutuilla myös. En ole ehkä osannut suhtautua näihin keskusteluihin niin kuin aikaisemmin ja jotenkin on tullut tarve kertoa että itsellä meni kesken..
Ensimmäinen raskaus oli tämä, sukulaisista ei siis tiedä keskenmenosta kuin yksi ihminen. Hän työskentelee alalla, eli tekee vauvojen kanssa töitä joten hänelle oli luonnollista kertoakin. Sen olen kyllä huomannut, että vaikka ihmiset eivät puhu keskenmenoista niin kerrottuani heille omastani, olenkin kuullut että parilla on itselläänkin joskus mennyt kesken. Ehkä se onkin yleisempää kuin luulin. Olen miettinyt monesti, että miksi juuri minä "ansaitsin" tämän, mutta toisaalta se on helpottava kuulla, että muutkin ovat selvinneet näistä ja saaneet terveitä ihania lapsia myöhemmin.
Tein eilen taas raskaustestin, näytti haamua edelleen. Soitin sairaalaan ja sain heti ajan sinne. Kävin ultrassa ja siellä näkyi vielä tavaraa sisällä :/ Sain 2x antibioottikuuria jotka aloitin juuri ja niiden lisäksi vielä jouduin äsken aloittamaan taas tyhjennyksen lääkkeillä. Jouduin eilen vielä menemään töihin tuon sairaalareissun jälkeen, oli ihan kamalaa kun itketti niin että päähän koski mutta jouduin koko illan pidättämään itkua töissä. Kotona sitten itkin silmät päästäni. Tuntuu että joudun aloittamaan taas kaiken alusta ja tässä menee taas yli kuukausi ennen menkkojen alkamista. Tällä hetkellä kyllä tuntuu myös sille, etten tiedä olenko ihan heti valmis uuteen yritykseen kun tämäkin on näin hankalaa. Nyt odottelen kotona tulevaa kipua ja vuotoa, toivottavasti nyt kaikki tyhjenisi. Käyn sitten ensiviikolla taas ultrassa ja jos ei ole tyhjentynyt, ottavat jollakin imulla. Eilen istuin labravuoroani odottaen siellä vastasyntyneiden ja raskaana olevien seurassa.. Kyllä teki kipeää :/
Kun olin raskaana niin luinkin tuosta dopperista. Mietin vain, että itse en uskaltaisi sitä ostaa kotiin koska jos sattuisikin niin, että joku päivä en löytäisi sydänääniä (jostain syystä) niin olisin ihan paniikissa. Ilmeisesti aina niitä välttämättä ei kuulu, vaikka kaikki olisikin hyvin? Millainen tilanne teillä on nyt? Oletko bongaillut ovulaatiota itse vai testeillä? Oliko niin, että asut Uudenmaan alueella? Muistelin että olitko se sinä, jolla luki että synnytyssairaalana olisi Hyvinkää?
Mites muut voivat? Sirppana?