Nera

Weebee:Onnea onnea oviksesta!! Pidetään peukkuja, et  tärppi tulee!! Täällä vielä tikutetaan jo odotellaan... :p kohta ei kyllä varmaan tarvii tullakaan, jos menkkojen aikataulu pitää kutinsa. No joo, mikään ylläri ei toisaalta olis oviksen jääminen, on tullut stressailtua pari viimeistä viikkoa ihan kiitettävästi työhommia. Se vaan, kun luulin jo oireilevani ovista eilen...eikä vieläkään näy tikuissa ku haalea viiva... Vielä en ole Fsh testejä miettiny, kun ajattelin odottaa pian alkavaan lomaan ja katella, josko lomafiilis auttais ensin :)  Ei ne kyllä kovin kalliita ois tilata netistä ja ihan varmuudeksi sit kuitenkin testata...hmmm.

Tsemppiä ja plussatuulia kaikille!

Kp 17/30...ja nyt sitä ovista kehiin kiiiitooos!

Onnea valtavasti kaikille plussanneille!! Ja iltatähdelle tsemppiä ja peukkuja!

Omalla kohdalla odotellaan vielä ovista (kp15/30), oireita tuntuisi jo olevan, mutta tikuilla näyttää negaa...eli uskoako itseään vai tikkuja?!

Tämä viikko on kiireinen mulla ja miehellä iltoja myöten, joten toivonkin et ovis tulisi vasta viikonloppuna ettei menisi ihan ohi. Ärsyttävää stressata siitä (kin), että ehtiikö petipuuhiin oikeaan aikaan!! 

Jos olisinkin nuorempi, en ehkä vielä yk3 stressais, mut kun ikää on jo 34 v. ja ekaa yritetään... No, kesälomalla hellittää työstressi, joten tärppikin lienee helpompi.

Kp13/30 menossa ja aloitin oviksen testaamisen ekaa kertaa toissa päivänä.Kaverilta sain ylijääneitä testejä (one step), jolla yritän nyt siis tutkailla oviksen ajankohtaa. Tähän asti olen tosin ainakin luulleeni tuntevani oviksen,joten jännä nyt nähä tunnenko kehoni vai en :) 

Oon tosin miettinyt nyt myös sitä mahollisuutta ( jo etukäteen :p ) että ovis jää pois tai siirtyy työstressin takia, joka on tän kuun ajan vaivannut..

Onko muilla kokemuksia stressin vaikutuksista oviksen ajankohtaan?

Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kaikille palstalaisille! Juha Tapiota hieman mukaillen: "Aito raSkaus yllättää vielä kerran..." ;)

-Nera

Heip!

Minäkin nyt sitten uskaltauduin uutena joukkioon jännäilemään. Tammikuun porukkaankin menoa jo mietin, mutta koska kierto oli jo niin lopuillaan, en viittiny enää viimesiksi päiviksi liittyä.

Tänään siis kp1/31, tosin näköjään kierto heitti tässä kuussa ja menkat alkokin 3päivää aikasemmin ku piti :P  Eka lapsi on ollu toiveissa alkuvuodesta lähtien, mut ns. tosiyrityksiä on takana vasta 2. Ikää mulla ja miehellä 30+ ja nyt siis starttaa yk3. 

Oon todella yllättynyt omista tuntemuksista ja reaktioista nyt, kun todellisia yrityksiä on takana ( vasta) se kaksi ja tänään, kun ne menkat sitten tuli, tuli masentunut olo ja itku. Kun olen yleensä varsin maltillinen, kärsivällinen ja realistinen, niin nyt jo tuntuu että "eikö tästä nyt mitään tuu"... Ja varsin tietoinen olen jo lähipiirinikin kautta, miten sitä lasta joskus odotellaan vuosikausia tulevaksi. Miten tämä nyt voi näin sekoittaa nupin ja tehdä näin tolkuttoman kärsimättömän?! 

Ne, joilla yrityskertoja on jo meitä reilusti useampia takana saattaa nyt vaan sitten hymähdellä...

Mutta nyt sitten taas odottelemaan ja yrittelemään tästä kierrosta!  :)