nani76

Onnea tuhannesti Omppu pikkuruisen pojan syntymän johdosta! Huh mikä alkuvuosi teillä!

ja voi mitä ihanuutta Sirppis! Onnea plussasta! Tarrasukkia ja enkeleitä pikkuiselle masumatkalle mukaan!

Lunaliillekin onnea raskaudestasi! Kuinka olet voinut ja oletteko jo kertoneet..mitä "palautetta" olette saanut?

Meillä ollu vähän rankkaa..enkä siksi ole jaksanu riemastuttaa ilosoinnuillani.. Mutta kävin lykkäämässä itteni ryhmän puolelle jossa voin sitten avautua teidän riemuksenne..jospa siis jatketaan siellä toisaalla..

Minä täällä taas...

Miten Sirppana jakselet? Toivottavasti sulla on juttuseuraa, joku läheinen jonka kans voit aina tarvittaessa asiaa käydä läpi.. Voimia sulle vielä lähettelen!

Meillä tultiin jo 2kk ja näyttäis siltä että neitillä on refluksiaa..kokeilen ensin konstit kotona ja sitte mietitään muuta jos niistä ei apua ole. Nyt oon alkanu laittamaan pienimpiä vaatteita pois, pikkuhiljaa ku pesusta tulevat ettei yhellä rysähyksellä, jos näin ois helpompaa..ainaki toistaiseksi näyttäny olevan hyvä tyyli ku kiireessä viikkaat samalla pussiin bodyn sillon tällön niin ei ehi jäädä nuuskuttelemaan pientä vaatetta...kyllähän se kirpasee joka kerta mutta jos näin vältyn niagaralta niin hyvä. Muuten joudunki miettimään asioita erilailla ku tää nyt on niin lopullista..käytiin 2kk neuvolassa eilen niin tuli heti semmonen fiilis ku äippäneuvolaan joku taapersi siinä että mää en enää koskaan pääse sinne..neitiäki monesti vaan pidän sylissä ja nuuskuttelen ja heti hiipii ajatus että mulla ei oo enää koskaan näin pientä.. Koskaan ennen mulla ei tämmösiä aatoksia oo ollu vaikka monesti kuitenki on mietitty ettei enää lisää lapsia mutta nyt ku piuhat on tukittu niin ajatuksiin hiipii päivittäin jonkiasteisia ajatuksia siitä ettei koskaan enää..eli taitaa joku ikäkriisi painaa tai jotain..ei kyllä asiaa helpota sekään ku veljien vaimot molemmat oottaa..

Vielä ois tälle vuodelle yhet juhlat järjestettävänä...pää lyö tyhjää mitä neiti 4v:n synttäreille lauantaiksi leipois..

Missä kaikki on..Kuinka pitkällä Mimmuli ja Omppu jo onkaan? Mimmulilla taitaa olla la ihan näillä nurkilla jos oikein muistan? Onko Ompun sokerit pysyneet kurissa? Mullahan ei kans koskaan ollu mitään häikkää missään muussa arvossa ku aamupaastossa..ja se millä ite sain sen vaan kuriin oli kunnon iltapala vielä just ennen nukkumaan menoa ja se kans tarkoitti sitä ei mitään salaattia (varmasti arvot pielessä) vaan ihan kunnon ruisleipää ja ehkä jäätelöäki joskus..

Jaahas kutsu käy..kuulostellaan..

nani kera katraan

Voi Sirppana mitä oletkaan joutunut kokemaan ;( Olit ajatuksissani koko päivän ja tänäänkin..

Oli varmasti hyvä että sait kuitenkin pientä katsoa, kun sitä kuitenkin olit toivonut. Sait vielä hyvästellä hänet. Annoit hänelle hyvin kauniin nimen, nyt hän pysyy sydämessänne aina Toiveena. Valitettavasti en osaa sanoa mitään noista sukupuoliasioista.. Toive sopii kyllä molemmille.. Ymmärrän hyvin sen että tahdot hänet itse haudata, jotenkin tuntuu että yksilöllisyys katoaa yhteistuhkauksessa, hän kuitenkin oli jo oma itsensä.

Sulle ja Toiveelle:

"Olit luonamme hetken
ihan pienen vaan.
Et pidemmälle enää
jaksanutkaan.

Ei koskaan tavattu
tunnettiin vain.
Liian vähän aikaa
sinut pitää sain. "

Toivon sulle kovasti jaksamista, kaipaus on varmaan suunnaton, eivätkä mitkään sanat sitä poista, anna itsellesi aikaa surra. Jos tarvit olkapäätä, niin täällä oon!

Halauksin Nani

Sirppana olet ajatuksissani mukana ja koitan laittaa sulle voimia jaksaa niin tänään kuin huomennakin. Mua niin surettaa ette saa pientä tuhisijaa rinnallesi kaikkien niiden vaivojen jälkeen ;(

Niin kysymykselläni tulevasta tarkoitin juurikin tätä päivää...voi nää hormoonit on ihan hirveitä ku mua niin itkettää..tyttö tuo meidän nelonen ihmetteliki "mikki äiti ikkee"..

Voi et sää oo vanha vielä ollenkaan! Mää sain vasta kolmanneni 31v:nä..joten sää ehit vielä moneeki halutessanne..mutta sitten kun se aika on..voihan se olla että miehesi vaan suojelee sua ja itteään, pelkää jos toisen kerran käy samoin. Anna ajan kulua se on ainut mikä haavat parantaa..

Luja rutistus ja tuhansia haleja, voimia rakas ystävä <3

Voi ei Sirppana! Olen niin pahoillani ettei pikkuinen jaksanutkaan pidemmälle.. Voi ku voisin halata ja olla olkapäänä.. Mutta nyt en voi ku sanoa tyhjiä sanoja ja itkeä täällä ku surullisia uutisia olet joutunut laittamaan ;( Miten sää jaksat ja voit?

Hävetää niin kovin ku täällä tulee niin harvon käytyä ja ei voi apuna silloin olla ku toinen eniten sitä tarvitsee.. Anteeksi ku kysyn mutta miten tästä eteenpäin?

Kamalasti voimia sulle ja perheellesi!