Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

45/170 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Paljonkos niitä kanssasi samaa mieltä olevia ammattilaisia on hoitajissa, lääkäreissä ja sosiaalityöntekijöissä. Itse olen ollut fyysisesti sairas 2015-2019 ja olen kyllä saanut kokea mt-leimaamista useimmissa paikoissa.

Olen pahoillani puolestasi, mutta kyllä suurinosa psykologian alan ammattilaisista joita itse tunnen, ajattelevat samoin. Lääkärit, sosiaalityöntekijät eivätkä hoitajat yleensä ole erikoistuneet psykiatriaan/psykologiaan, joten on ikävää, jos he puutteellisilla tiedoillaan leimaavat yksilöitä. Tämä ei todellakaan ole ammattimaista käytöstä asiakasta kohtaan, ja tällaisten leimaavien tapahtumien yhteydessä (jos vain riittää jaksaminen, ymmärrän myös sen, ettei se aina riitä - varsinkin jos joku "ammattilainen on nöyryyttänyt täysin syyttä) hoitovirheen raportointi olisi paikallaan. Mielenterveyden ongelmiin tulisi suhtautua kuten muihinkin sairauksiin. Se, että on diabetes, ei vähennä migreenin uskottavuutta. Miksi sitten kliininen masennus vähentäisi? Kaiken lisäksi jokainen MT-ongelmista kärsivä on ennenkaikkea yksilö, joten leimaaminen on täysin epäkorrektia. 

29/170 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

88/95 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Olen perusnätti pitkähiuksinen lesbonainen"

Juu, miehen kirjoittama. Yksikään nainen ei kuvaile itseään noin kaavamaisesti, naisilla on ensinnäkin laajempi käsitevarasto ja toisekseen kyky itsekriittisyyteen. ES-Jonneilta kumpikin puuttuu.

No ihan hyvin voisin itsekin kuvailla itseäni perusnätiksi ja pitkähiuksiseksi tässä yhteydessä - kun joillain on niin stereotyyppinen kuva seksuaalivähemmistöihin kuuluvista. Olen itse bi, ja seurustelen miehen kanssa. 

AP:lle, ei sun tarvi vältellä heitä, jos et halua sanoa olevasi lesbo ja he utelee, sanot vain:"Pidän henkilökohtaiset asiani mielummin yksityisinä työympäristössä." tms.

Jotkut on kyllä oikeasti järkyttävän tuomitsevia ja ahdaskatseisia. Niinkun joku tuolla kommentoi, että teillä on Pride - tarviiko sillä seksuaalisuudella YLPEILLÄ; siis MITÄ? Ei kai se ole ylpeilyä, jos joku erikseen kysyy ja sanoo että naisystäväni, vaimoni tms. Varmaan kommentoija itsekin puhuu miehestään/naisestaan/vaimostaan/poikaystävästään - onko se sitten heteroudella ylpeilyä? :D 

40/43 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kerrotko muista muuttujista mitä painon lisäksi on ilmennyt sitten niiden aikojen, kun olit hoikka?

57/147 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Kun ei se ulkonäkö ole kaikki kaikessa. Vaikka miehesi nyt diggaisi pelimaailmassa pelailla tuollaisilla - ei se tarkoita, että hän haluaisi kävelyille, sohvalle sylittelemään ja muutenkin elämää jakamaa tuollaista naista. Koska ajatteleppa tuollainen normimaailmassa - muovia siellä, muovia täällä, feikkiä kaikkialla; tämä ei kohtaa monenkaan miehen arvomaailman kanssa. Kuulostat kyllä aika mustasukkaiselta.

Ja vaikka miehen seksuaalinen naisihanne olisikin tuo, niin mitä sitten? Hän haluaa jakaa elämänsä kanssasi ja (luultavasti) rakastaa sinua. Kyllähän sitä itse kukin saattaa katsella esim. joitain miesnäyttelijöitä että ompa kuuma - mutta kaikkein kuumin on se oma mies silti. Kuulostaa kyllä siltä että olet mustasukkainen - ja todellakin turhaan. 

Mikset puhuisi miehelle IHAN SUORAAN - tyyliin "vähän hölmöähän tämä on, mutta mietin vaan (ja tähän huolesi)" ja saat vastauksen. Kun se sinua näin paljon mietityttää. Ei me sun miestä tunneta, sinä tunnet.

No ihannetta vastaamattoman naisen kanssa ollaan kun on pakko tyytyä. Kyllä miehet valitsisivat sen "seksuaalisen naisihanteen" jos vain olisi mahdollisuus, joten miehen puolelta suhde perustuu tyytymiseen ja valheeseen. Mutta naisen pitäisi vain olla tyytyväinen kun "kyllä se mies minun kanssa haluaa lenkille lähteä":

No jos suhde on tuota luokkaa, että "kyllä se mies minun kanssa haluaa lenkille lähteä" - niin mikä ihmeen järki siinä sitten on seurustella? Mun mieheni ainakin jumaloi varataloani 10v yhdessäolon jälkeenkin, meillä on kuumaa, hellää ja ihanaa; samalla kuitenkin jaetaan myös se arki. Jos miestä ei ollenkaan kiinnosta nainen seksuaalisesti vaan "tyytyy", niin se suhde on täysin turha kummallekin osapuolelle. 

Olisi toisaalta tästä keissistä kiva tietää lisää, juurikin että onko millainen seksielämä noin muuten? Jos se sujuu ja mies haluaa ap:ta niin tuskimpa on tyytymisestä kyse. 

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.