Muro

Moi, kirjottelenpas mäkin tänne nyt sitten. Yritystä takana nyt helmikuun lopulta, kuudes kierto menossa. Alkuun käytös oli ovistestit mutta nyt menty ilman kun tunnistan oviskivut hyvin. Tällä hetkellä menossa kp14 ja ovista ei vielä näy, kierrot on vaihdellut kaikkea väliltä 28-34 viimeaikoina. Nyt olen vielä kipeenä mikä voi viivyttää ovista. Pieni huoli itsellä jo herännyt että mikä kestää, ympärillä kaikki raskautuu sormia napsauttamalla muutamassa kierrossa ja itse itken kierrosta toiseen alkaneita menkkoja. Ollaan kumminkin nuoria (22v), hyväkuntoisia ja tupakoimattomia ihmisiä. Pillerit on ollut käytössä aiemmin, ja kroppa niiden jäljiltä ollut vähän sekaisin, se voi tietysti vaikuttaa. Kauan te muut ootte nyt yrittänyt? Onks tääl ollu jotain yleistä listaa mistä näkis täällä pyörivät ihmiset? Jos ei niin mä voin alottaa, lisätkää omia tietoja tohon perään :)

Muro 22v, ya 3/2017

Mun suku asuu parinsadan kilometrin päässä, ollaan tiiviisti yhteyksissä ja läheisiä kyllä mutta välimatkaa mummolaan jne tulee. Miehen sukua asuu ihan lähellä, lähinnä sisarukset ja niiden lapset. Lisäksi molempien ystäviä on myöskin muutamat lähellä. Jonkun verran siis tukiverkkoa löytyy. Itseä harmittaa kyllä suuresti että omille lapsille ei samanlaista mummolaa tule kun itsellä on ollut, ollaan asuttu isovanhempien naapurissa ja sinne on koska vaan päässyt.

Itsellä myöskin siitä ihana tilanne että nuori kun olen niin oma mummukin vasta 65v, ja mummun äitikin vielä hengissä ja voimissaan. Monta sukupolvea siis (:

Täällä enää viis pilleriä laatasta jäljellä, kääks! Alkaa tuntumaan aika todelta tää homma. Lääkekarenssi on voimassa viel reilun kaks viikkoa niin kumilla mennään se aika, mutta jos kierto olis jotakuinkin normaali pilsujen jäljiltä niin otolliset päivät osuu juurikin tuolle viikolle kun karenssi loppuu. Jos oikein hyvin kävis niin täs ehtis viel jouluvauvaa odottaa, mutta en uskalla liikaa toivoa.

Täälläkin on mietitty rahapuolta, itse nyt töissä mutta pienillä tuloilla niin ei mammarahat kummoset olisi. Mies hakee nyt opiskeleen, onneks koulu olis sentään lyhyt niin pääsee työelämään ainakin siinä vaiheessa kun tippuisin äitiysrahalta kotihoidontuelle. Itse ajattelen niin että kyllä sitä jotenkin pärjää ja onneks on tukiverkostoa auttamassa jos hätä iskee. Vauva-arki itsessään ei kumminkaan vie rahaa kamalasti, kulut alkaa juosta sitten myöhemmin harrastusten jne myötä enemmän. Ja kun ainakin itse on tottunut laskemaan penninsä tarkkaan opiskeluiden aikana niin muutos ei olisi niin iso, jos olis tottunut suuriin tuloihin ja siihen että voi kuluttaa rahaa huoletta niin muutos ois ehkä vaikeampi.

Siirrympäs minäkin tänne kirjottelemaan kun täällä näyttää olevan aktiivisempaa kuin nuorissa (:

Moikka kaikille, täällä kirjottelee 21-vuotias naikkonen. Vauvakuume on kova, miehen kanssa alunperin oli puhe että kesällä jätetään pillerit pois mutta miehen aloitteesta päädyttiin että jätetäänkin jo nyt. Vielä kolme viikkoa karenssia yhden lääkityksen jäljiltä niin ettei saa raskautua, pillerilaatta loppuu puolentoista viikon päästä. Jänniä aikoja :) Kuume on aivan mahdoton, eilen lueskelin illanratoksi tämän koko ketjun läpi ja paljon samoja ajatuksia löytyy iteltäkin kun monella täältä.

Meillä on ollut puhe että annetaan tulla kun on tullakseen ilman suurempaa yritystä, mutta veikkaanpa että jos ei ala heti kuulumaan pillerien lopetuksen jälkeen niin itsekin tulee sorruttua aika äkkiä tikuttamaan ovikset :D Vähän jännittää myös että kuinka sekaisin kroppa on kun just oon vaihtanut minipillerit yhdistemiin hetki sitten, katotaan kuinka nopeesti kroppa sopeutuu sitten hormonittomuuteen kun ne lopetan.