MrsRobinson

Kiitos! Toivon kans, että vatsakivut on ohimeneviä ja vaihtuis vaikka pahoinvointiin, vaikka tuskin sitäkään kukaan varsinaisesti itelleen toivoo. :) Tänään kyllä olikin vähän semmonen heikko olo vähän väliä, mutta todennäköisesti se johtuu eniten siitä, että valvoin melkein koko yön miettien, että voiko tää nyt todellakin olla totta. Töissäkin olin ihan poissaoleva koko päivän ja unohdin hoitaa puolet hommista. :D

Mun mies on kans melko hämmentynyt johtuen just siitä, että meillä tärppäs niin ihmeen nopeesti. Oon pitänyt sille kunnon palopuheita siihen tyyliin, että nyt pitää alkaa yrittää, koska joillain voi kestää vaikka pari vuotta ennen ensimmäistäkään tärppiä, ja nyt sitten kävikin tällä viisiin. Mutta hyvä näin! Kyllä se tuosta toipuu, kovasti kuitenkin on vauvaa toivonut, mutta on vaan luonteeltaan hitaasti lämpiävää sorttia joka asiassa. Tiedän, että siitä tulee hyvä isä.

Missä vaiheessa olette yleensä kertoneet raskaudesta, ja kenelle? Me ajateltiin pitää tää omana tietona nyt ainakin muutama viikko joka tapauksessa. Kovasti tekisi kyllä mieli siskolle kertoa, ja ehkä vanhemmille, mutta kun tää on niin alussa vasta. Kavereille en viitsi kertoa ainakaan vähään aikaan, koska innoissaan varmaan möläyttelevät asiaa kaikille tutuille sitten... :D

Moi kaikille!

Mä liittyisin kans mielelläni tänne, nimittäin plussasin eilen ja laskettu aika on 1.12. Toisin kuin teillä muilla, meillä tämä on eka raskaus ja kaikki tietysti sitäkin jännempää. :) Ikää mulla on 25v ja olen kokopäivätyössä. Tämä plussaaminen meni sillä lailla hauskasti, että ensin tein kaksi negatiivista testiä (kuukautisten oletettu alkamispäivä ja kaksi päivää sen jälkeen) ja päätin jo, että enempää testejä en tee. Menkkoja ei näkynyt missään, joten eilen sitten tuli kummallinen fiilis, että pitäiskö vielä kokeilla kerran. Plussahan sieltä pärähti, samoin kahteen muuhun testiin, jotka tein hätäpäissäni heti tänään aamulla varmistukseksi. Olin aivan puulla päähän lyöty, koska tää oli meidän eka yrityskierto ja olin henkisesti valmistautunut siihen, että ei todennäköisesti tärppää heti. Soitinkin sitten saman tien tänään neuvolaan, kun oli niin pihalla oleva fiilis, ja terkkari laski, että viikkoja on kasassa huimat 5+0.

Muita oireita mulla ei ole ollut kuin epämääräinen vatsakipu ja todella arat ja pinkeät rinnat. Onko kellään teistä kokemusta tuosta vatsakivusta? Tuntuu siis vähän siltä kuin menkat olisi alkamassa. Terveydenhoitajan mukaan on normaalia, jos ei nyt tosi isoksi kivuksi äidy. Ehkä johtuu vain kohdun kasvusta tms. Toivon hartaasti, että pikkuinen pysyisi tukevasti mukana matkassa loppuun saakka.

Kiitos! :) On tämä hurjaa, olin jo aivan satavarma, että raskaana en ole, kun perjantaina tein herkän testin, jonka pitäisi näyttää raskaus neljä päivää ennen kuukautisten alkamista, ja se oli selkeä negatiivinen. Sunnuntai-iltana tuli kumma fiilis, että jospa kuitenkin vielä varmistan, ja sieltähän pamahti kaksi viivaa. Tänään aamulla tein vielä kaksi testiä, kun olin niin puulla päähän lyöty. Tää oli kaiken lisäksi eka yrityskierto, joten olin ajatellu, että näin hyvä mäihä käy äärimmäisen harvoin... Mietin, että olisko mulla ton myöhäisen plussan syynä ollut mahdollisesti se, että mun ovulaatio tapahtuu yleensä vasta kp 18-19. Voihan olla, että jos vertaa normaaliin kp 14:n ovulaatioon, niin hormonit ei oo vielä ekoihin testeihin mennessä olleet riittävän koholla plussaan. Tiedä näistä, ihmeiden aika ei ole ohi. ;) Plussatuulia sinulle!

Jaaha. Tein sitten kuitenkin positiivisen testin äsken. Enpä olis ikinä uskonut ottaen huomioon, että kaksi edellistä testiä oli negoja, vaikka tein ekan sinä päivänä, kun kuukautisten piti alkaa ja toisen (herkän testin) kaksi päivää sen jälkeen. Nyt tuli RFSU:n testillä selkeä, tosin ihan vaaleanpunainen viiva. Tämmöistä...

Muuten menisinkin saman tien yksityiselle, mutta poistoa varten tarvitaan röntgenkuva ja pääsen viikon päästä röntgeniin kunnalliselle (maksaa kuulemma noin viidesosan yksityisen hammasröntgenin hinnasta), ja sen jälkeen vasta on mahdollista mennä poistoon. Koska hammas oireilee niin satunnaisesti, niin tuntuu liioittelulta rynnätä hirveällä kiireellä yksityisellekään, kun se ei kuitenkaan ihan ilmaista ole. Lähinnä pelkään, paheneeko oireilu raskausaikana, koska olen kuullut, että joillakin ihan oireettomat viisurit aiheuttavat odotusaikana ongelmia. Tuntuu vain, että voiko kaikkea mahdollista ennakoida aina, ehkä pitää vain elää tilanteen mukaan ja hoidattaa hammas lähtökohtaisesti raskauden jälkeen, jollei tärppiin sitten mene pitempi aika...