mondely

Heipsan kukkuu! 

Mie oon ihan "vanha" uus täällä, 2008 vuodesta asti kuumeillu ja välillä vaihtunu mieski ja ollu sinkkunaki. Vm 87. 

Yrityskertoja on kertyny varmaan semmonen lähemmäs 50 eli pitkään on oma lapsi haaveissa ollu ja takana 2 keskenmenoa, joista toinen *toivottu* ja toinen vahinko jonka tietysti oisin pitänyt. Nyt sit aika vastikään, muutama kuukausi sitten mieheni jätti mut toisen naisen takai (oltiin vuosi yhdessä). Olin jonku aikaa yksin ja sitten tapasin baarissa kivan miehen. Mentiin meille jatkoille ja voitte arvata miten kävi. 

En voinut uskoa tänäaamuna silmiäni ku tein raskaustestin ja siihen pärähti SELVÄ PLUSSA! Oon ihan onneni kukkuloilla ja tämä mies on kyllä kans. Itsellä pelottaa todella paljon nuo aikaisemmat kokemusket ja ens vuonna ois ollu laparoskopia aika yms endoepäilyn vuoksi niin nyt, kerrankin, kaikkien näiden vuosien jälkeen minulle käy näin. uskomatonta!!!

Saaneen siis liittyä tällä erikoisella taustallani joukkoonne iloiseen ja onnelliseen. <3 

Plussasin siis tänään 17.12.2013 RV 4+1 (yk50)

Terkuin onnensa huipulla, 

Mondeli

Nonii, kunhan tulin kattelemaan taas, ja eihän tää hirviän aktiiviselta vaikuta tää ketju, mutta niin ei pidäkään! ;)



Mukava lukea muiden ajatuksia ja kirjotuksia, niin tohtii itekki välillä käydä rustailee.



Omanapa:

Kp 26/28-30. Alkaa olla perus "oireita" ilmassa; tissittimet kipeet, alavattassa juilii ja mielialat heittelee. Tätiä ootellessä, mutta ei se plussa juttukaan pahitteeksi ois. Lopetin tupakanpolton kuukausi sitten, samoten juonu sillon viimeksi, ainahan sitä toivoo että noilla asioilla ois yhteys helpompaan raskautumiseen, mutta edellisten vaavelin yrityskokemusten jälkeen ei vaan usko että on mitään vastetta. Vaan onpahan itellä parempi mieli ja virkeämpi olo.



Eihän sitä koskaan tiiä...

Elikkäs mulla on semmonen tilanne että entisen ukkelin kans tuli yritettyä 1,5v aktiivisesti, yksi keskenmeno siitä, ja 1km vielä eräästä toisesta suhteesta. Välillä toivo normaalista raskaudesta on ollut todella hakusessa, olen kokenut syvän masennuksen kahteen kertaan ja nyt syksyllä tapahtui jotain yllättävää, kun tapasin ihanan uuden mieheni.

Pian päätimmekin yhdessä jättää ehkäisyn ja vauva olisi tervetullut meidänkin pieneen "perheeseen"; kummallakaan ei oo lapsia vielä, koira vain löytyy ja rakkautta kovasti. Ei jakseta stressata, vaan koitetaan luonnon antaa hoitaa tehtävänsä ja jos ei niin sitten syksyllä tutkimuksiin. Sovinko joukkoon ? Ois kiva saada "vertais"tukea... :)



mondeli yk2 kp 21/28-30 :)

Heippa !



Vieläkö te tyttäret ootta täällä linjoilla?

Mä tulin piipahtaa ja kattelee että onko kaikki jo plussannu. Ainaki tinttuliinan löysin plussanneista ja onnenkyyneleethän siinä vierähti.



Minä elän onnellista sinkkuelämää, vauvahaaveet on jääny jonnekkin, todella pidän tärkeänä sitä että oon ite onnellinen ennen ku alan suunnittelee enää tulevaisuutta sen pidemmälle! :) Miestä ei oo vielä löytyny, hyviä ehdokkaita kylläkin! ;)



Ois ihana kuulla teistä.



Sydämin,

MonnY

Vanhana esikoiskuumeilijana tulin piipahtaa ja tsekkaamaan onko "vanhasta" porukasta plussanneita. Ilokseni huomasin RAY:n !!!! Erittäin paljon onnea ja ihanaa odotusta! ;) Eiköhän meidän kaikkien aika joskus koita! ;)





Muillekkin plussatuulia ja onnitteluja plussanneille! :)