Mölli-09

Oih, vihdoin tämä viikko on töiden osalta ohi. Meinasi välillä olla ihan niin tylsää, että rupesi se jo stressaamaan. Onneksi ensi viikoksi on odotettavissa huikeampaa menoa.



Äh, pyykitkin pitäisi laittaa kuivumaan. Aina sama juttu, kun pääsee koneelle. Tulee heti jotain muutakin tekemistä. No, tuskin ne pyykit nyt muutamassa hetkessä sinne koneeseen homehtuu.



Meillä menee tuo esikko tänään mummulaan yökylään. Ajattelin, jos veisi miehen ulos vaikka syömään ja jos ei muuta niin vuokraisi leffan ja olisi vaan ihan kahdestaan (niin no Mölli tietysti mukana masusta käsin). En edes muista milloin viimeksi ollaan oltu kaksisteen.



Äitiyspakkauksesta. Meille tulossa toinen lapsi ja olen ajatellut ottaa pakkauksen. On meillä paljon tuota tavaraa jo ennestään, mutta kuitenkin haluan vauvalle oman pakkauksen. Voi toki myös olla, että neljässä vuodessa on ehtinyt hiukan sisältökin muuttua, en ole vielä käynyt perehtymässä nykysisältöön. Menen seuraavan kerran neuvolaan tammikuun loppupuolella, kun on sitten se 154 päivääkin kulunut. Saadaan ne paperit samalla. Kyllä se th ensin meinasi, että jää liian pitkä väli käynneille, reilu kuusi viikkoa, mutta kun ei tässä nyt ole mitään erikoista niin mitä siellä ramppaamaan. Soitan sitten jos jotain asiaa tulee tai haluankin mennä käymään aiemmin. Meillä on kuitenkin se rakenneultra tammikuun alussa ja sielläkin sitten näkee onko kaikki hyvin.

Mulla itseasiassa esimies tänään kysyi, milloin jään pois töistä ja olenko ajatellut jäädä hoitovapaalle. No, en ole ihan semmoisia vielä ajatellut, mutta tilanteen mukaan. Jos on kovin sairastava lapsi tms, ei kai sitä töihin halua vaan mielummin on kotona lapsen kanssa. Ja tietysti kaikki on eniten kiinni siitä, saako hoitopaikan. Esikon kanssa kävi mahtava tuuri ja sain hoitopaikan heti kun tarvitsin. Olin silloin kuitenkin yksin vauvan kanssa ja opiskelin, eli tosi upea tuuri kävi. Kerrankin mun kohdalla. Hakemukset laitoin vauvan ollessa 3kk ikäinen, ettei ihmekään jos tärppäsi niin hyvin.



Vakuutuksista. Esikolle en ottanut, vaikka silloin kyllä tutustuinkin niihin. Eikä onneksi ole ollut tarvettakaan, kunnallinen hoito kuitenkin ilmasta lapselle eikä mitään sairauksia ole ollut. Tapiola, jossa muutkin vakuutukseni on, olisi silloin tarjonnut kenties parhaimman. Täytyy nyt katsoa, jos tässä jaksaisi jossakin välissä perehtyä asiaan. En silti tiedä otettaisiko sellaista, mutta voihan sitä katsoa mitä on tarjolla, jos vaikka joku tuntuisikin hyvältä.



Mä olen kyllä tosi kateellinen kaikille teille, jotka tunnette jo liikkeitä. Täällä on nyt rv 16+2, eikä kyllä mitään merkkejä elämästä ole. Huhkimisen jälkeen olen huomannut, että vatsa "kovettuu" (vai olisko jännittyy parempi sana..), mutta ei siihen liikettä liity. Pari kertaa olen kuvitellut tuntevani liikettä, mutta on vaan tainnut ilma pyöriä vauvan vierellä. No, tuleehan niitä liikkeitä sitten aikanaan. Muutaman kuukauden päästä sitä mahan pomppiessa ajattelee, että olinpa tyhmä kun tässä vaiheessa niitä jo niin kovasti halusin. Esikko ainakin treenasi loppuun asti täysillä, ihan siitä asti kun liikkeitä alkoi tuntua.



Mä olen jo alkanut nukkua tyyny jalkojen välissä kyljelläni. Olen enimmäkseen mahallaan nukkuja, mutta se tuntuu usein epämiellyttävältä. Selälläni en vaan pysy eikä se ole mun juttu. Pääasia kuitenkin, että saa nukuttua. Joskus nukun jopa koko yön yhtäsoittoa, ilman vessakäyntiä tms. Aamulla onkin sitten pissa tulla housuun.



On jotenkin outo olo. En tiiä väsyttääkö vai olenko jotenkin kipee.. Ei oikein pää toimi, joten kirjoitusvirheiden määrä voi olla huikea. Täytyy kai laitaa noi pyykit ja ottaa sitte pikku nokoset, niin jaksaa viettää laatuaikaa miehen kanssa :-)



Heippa vaan ja nauttikaa viikonlopusta!



Möllimasu rv 16+2

Täällä myös käyty neuvolassa tänään. Kaikki vaikuttaisi olevan hyvin. Oli pikkasen hemppa laskenut, oli enää vaan 102 ja terkka sit kehotti rautakuurille. Samaan syssyyn sitten sitä d-vitamiinia, kun en jostain syystä ole muistanut koko asiaa. Sydänäänet kuului hyvin, vaikka pikkunen siellä mellakoi, ja taisi olla sykettä 150. Ollaan tässä ultran jälkeen pähkäilty tuota raskausviikkojen määrää... Se terkka nyt ainakin sanoi, että mennään sen alkuperäisen mukaan, eli la on 27.5.09 ja nyt olis 15+5. Ilmeisesti siksi, ettei se ultraaja sitä laskettua aikaa ollut muuttanut kirjaamalla korttiin... Mä en aina ymmärrä ihan kaikkea. Eipä tuon niin väliä, tuleehan se vauva sieltä sitten kun on valmis. Tietty sen äippäloman takia ei yhtään haittaakaan, vaikka onkin tuo aikaisin aika pistetty papereihin.



Mulle heräsi kysymys... Milloin ja miten työnantajalle täytyy ilmoittaa äitiyslomalle jäämisestä? Luin jostain, että viimeistään 2kk ennen äitiysloman alkua pitää ilmoittaa, mutta riittääkö siihen sitten suullinen sanominen vai pitääkö toimittaa joku paperi, ja jos niin mikä paperi ja mistä sen saa ja milloin? Tulikin aika monta kysymystä... Edellisen raskauden aikaan vielä opiskelin, eikä tarttenut tälläsiä miettiä. Kun vaan kertoi milloin jää pois ja millon palaa, en tainnu mitään papereita edes täytellä. Jotenkin niin uutta tämä äitiyslomalle jääminen, kun viimeksi olin koulussa niin pitkään kuin oli mahdollista (taisin jäädä kotiin viikko ennen laskettua sopivasti jakson vaihteessa) ja palasin heti kun sain hoitopaikan lapselle.



Kamalasti väsyttäisi. Tuli nukuttua vähän huonosti ja koko päivän on ollu hutera olo. Onneksi ei ollut kiirettä, muuten oisin varmaan pyörtynyt. En jaksa edes tyttöä patistella siivoamaan huonettaa, vaikka siellä ei mahdu edes kävelemään. Sama se, ei mun tartte sinne mennä oikeestaan ollenkaan. Eläköön sotkussa jos niin haluaa.



Olin hetken aikaa tässä hiukan hissukseen, mutta muistelen lukeneeni riitelyistä taikka vastaavista yhteenotoista. Mä oon nyt muutaman viikon aikana saanu muutaman ihan hirveen kohtauksen tuolle mun pikku tytölle. Lähinnä just tosta sotkemisesta ja itseasiassa en enää edes muista niin tarkkaana niitä syitä... Senkään takia en enää jaksa välittää. On niin huono omatunto siitä huutamisesta, että eläköön mielummin rojujensa keskellä. Onneksi on mies ollut pelastamassa tilannetta. Sitä vaan jotenkin on nyt niin herkkä... Kumma kyllä, en oo miehelle raivonnu. Vaikkakin useesti ennen saarnasin sille jos jostakin asiasta, kun on astiat väärin kaapissa tms. Tainnut tuo lapsi viedä enemmän huomiota. Se on aivan ihana ja tolleen, mut kyllä se raja näköjään tulee vastaan. Nyt sitten vaan koitan aina tilanteen tulle siirtyä kauemmas ja hengitellä syvään.



Taitaa olla tuota tekstiä taas sen verran takana, jotta voin hipsiä sohvan pohjalle.



Heips vaan!



Möllimasu rv 15+5

Hih, mulla kyllä kävi mielessä, jos vaan pistäis oven kiinni makkariin, tuskin kukaan ihan noin vaan rupee tonkimaan. Mutta toisaalta, kun kyseessä on esikkoni sukulaisia, en olisi niinkään varma. he ihan taatusti haluavat nähdä kämpän läpikotaisin... mutta yrittäähän aina voi. Edelleen ollaan sitä mieltä, jotta jos ei mikään muu paljasta, niin tyttö kyllä kertoo. Epäilemättä.



Tänään taas vaihteeksi kiva päivä. Vaikkakin nyt alkaa jo väsyttää. Olisi tyttö halunnut vielä jäädä ulos, mutten itse oikein jaksa. Kauppaan on pakko mennä, se saa nyt riittää tälle päivää ulkoiluksi. Olen muutenkin vissiin vetänyt pulkkaa jo kerrakseen. On alkanut ylävartalossa tuntua jos jonkinlaista vihlontaa ja pistoa.. Hartiatkin on taas jumissa, joten ehkä on ihan hyvä vaihteeksi levätä vaan. Onhan meillä kotona vaikka mitä kivaa puuhaa (kuten tytölle huoneensa siivous :-) ).



Mä siis toden totta unohdan ihan jatkuvasti edes olevani raskaana. ei ole just mitään oireita ja kun ei mahakaan ole vielä "kasvanut" ei oikein mikään muistuta asiasta. Paitsi mies, joka kyselee kovasti mikä on olo ja miten Mölli voi. Ai niin, tosiaan. Mua rupes ihan kismittämään eilen, kun en tosiaan tiennyt mikä rv menossa... Päätin ottaa selvää ja ultran mukaan tänään on 13+5. Sen ultran mukaan mä nyt olen laskenut, katsotaan mitä se neuvolassa sanoo sitten puolentoista viikon päästä.



Ja nyt sinne kauppaa, jotta ehtii lastenohjelmiksi takaisin.

Olipas paljon ilmestynyt tekstiä tänne sitten viime käyntini. Jos nyt itsekin vähän jotain taas kirjoittasi.



Aluksi Neidille voimia! En osaa oikein muuta sanoa.



Himoista puhuttiin... Mä olen aika ronskisti syönyt salmiakkia, joka usein johtaa päänsärkyyn, eli ei ehkä pitäisi. Muuten ei oo vielä tullu kummempia, joskus satunnaisesti nyt tekee mieli mitä sattuu.



Hemskutti kun ihan jo unohdin, mitä pitikään kommantoida... Mun pää on siis niin laho.



Haa, raskausarvista.. (piti käydä lunttamassa..). Muistaakseni viimeksi rasvasin vatsan ihoa silloin tällöin kun sitä nipisteli. Tuli mulle kyllä arpiakin joitakin, mutta ei mitään ihan kamalaa. Tällä kertaa meinasin ihan noilla perusvoiteilla rasvata paljon enemmän. Jotenkin tuntuu, että saattaa tuo masukin kasvaa vähän isommaksi kuin viimeksi. Rintoja alan kans rasvata. Ekakertalaisena oli melko kamalaa, kun imettäminen sattui kamalasti. Käytin rintakumia, mutta pahimmillaan nekään ei auttanut. Sitä lansinohia käytin kans.



Meillä ainakin ultrat on tehnyt kätilö äitiyspolilla. Esikkoa odotellessa sitten ne yliaikaiskontrollit teki lääkäri, mutta se onkin sitten ihan toinen juttu.



Olen tässä ajatellut käydä ostamassa vielä uusia rintsikoita. Ostin jonkin aikaa sitten kuppikokoa isommat liivit, itseasiassa kahdet, ja ne on kyllä tuntunut paremmilta. Ei sitten tursua tissit yli, eikä purista liivit. En vaan ole saanut aikaiseksi. Mulla on jossakin vanhat imetysliivitkin, mutta en oikein osaa niitä käyttää, kun ei ole kaaria. Joskus se on vissiin nekin esiin kaivettava ja varmasti ostettava uusia isompia.



Väsyttää taas valtavasti. Eilenkin tipahdin ihan kesken illan, jo ennen kuin mies tuli töistä. Oli onneksi esikko osannut sen hetken olla itsekseen. Hiukan kyllä mies ihmetteli, että olenko kipeä, kun nukuin jo ennen kahdeksaa... Voihan se sitäkin olla. Joskus vaan voi väsyttää enemmän.



Kauhistus. Meillä tosiaan on jo pinnasänky makkarissa (kalustussyistä) ja nyt olisi tulossa ensiviikolla kylään sellaisia vieraita (esikon sukua), jotka eivät raskaudestani tiedä, enkä välkittäisi edes kertoakaan, ainakaan vielä. Mitähän tässä tekisi... Kasaisiko sängyn nurkkaan, tai piilottaisiko sen. Vai onko vaan alettava ottaa vastaan typeriä kysymyksiä raskaudesta/vauvasta ihmisiltä, joille koko tuleva lapsonen ei pätkän vertaa kuulu. Toisaalta, saattaa tuo tyttö innoissaan kuitrenkin kertoa "pikkusiskosta", joten tuskin se pysyy salassa edes koko vierailua... Okei, alkaa kuulostaa ihan hirveeltä. Mut ei kaikista ihmisistä tartte pitää. Niiden kanssa ollaan tekemisissä vain esikon takia (sen biologisen isän sukua siis). Ja kun mua ei kamalasti innosta taas kerran kuulla, miten mun esikon isällä menee ym. Tässä nyt kuitenkin on elämä jatkunut kaikki nämä vuodet hyvin ilmankin, Ihan hyvin voisi jatkuakin näin.



No niin, ennen kuin alkaa kamalampi tilitys, taidan lähteä suihkuun.



Heippa vaan, Möllimasu rv 13+ tai 14... (täytyy tunnustaa etten taas kerran ole ihan varma missä mennään..)

Melkoinen maanantai.

Lunta tulikin sitten ainakin puolimetriä, vaikka puhuivat tiedotuksissa 15-20cm:stä... Sen kyllä sitten huomasi aamulla. Joka paikka oli niin tukossa, että hyvä kun sai lapsen vietyä hoitoon ja töihin pääsi. Tuli rehkittyä niin paljon, että on vihlonut vatsaa koko päivän. Ei nyt mitenkään älyttömästi, mutta vähän, niin että on tuntunut. Ei nyt kuitenkaan ole muuta ilmennyt, joten eiköhän kaikki ole hyvin. Oltiin ulkona pari tuntia tossa, ja kyllä olikin viihtyisää. Tehtiin oikein iso lumiukko kaikkien naapureiden iloksi keskelle pihaa. :D



Eipä tänne sen kummempia. Tätä jatkuvaa odotusta. Tuntui kyllä hurjalta lukea, että siellä ollaan jo 17+ viikoilla, täällä kun on jotain 13+. Vähän harmistuttaa, kun itse saa vielä odotella liikkeiden tuntemista ym hyvän aikaa. Ja vauvan syntymää sitten kesällä. Voin milteinpä veikata, että menee pitkälle kesäkuuta tämäkin vauva. Esikon kanssa kävi myös niin, että la oli sen verran kuun lopussa, että meni syntymä seuraavalle kuulle. Nyt on tuo la vielä lähempänä kuun loppua, eli mun säkällä mennään seuraavalle kuulle. Tärkeintä tietysti on, että vauva tulee sitten kun on siihen valmis. Olkoon se sitten milloin tahansa.



Nimiä ollaan mietitty, vaikkei sillä mikään kiire ole. Ei ole oikein löytynyt sopivia. Tytölle meillä oikeastaan on kyllä jo nimi. Tuo esikko jostain joskus lausahti kivan nimen, joka on nyt sitten jäänyt leijumaan ilmoille. Kokemuksesta tosin, ei tuo ensimmäinenkään saanut sitä nimeä, mikä oli alunperin suunniteltu. Sukupuolestakin meillä on nyt kovaa kiistaa. Me tytön kanssa ollaan ihan niillä linjoilla jotta tyttö tulee, mutta mies se koittaa väittää poikaa.

Oli miekkonen käynyt lauantaina kertomassa vanhemmilleen tulevasta, ja sielä yksi yli-intoinen mummo oli jo ratketa liitoksistaan. Hih hih, ei oo sentään ruvennut vielä perään soittelemaan. kop kop ettei alakaan.



Jahas, kai sitä ois taas mentävä antaa huomionsa tyllerölle, joka vähän väliä käy tuossa nykimässä hihasta jos jonkinlaisen asian tiimoilta.



Hyvää alkanutta viikkoa!



Möllimasu 13+