MissKipsu

            Hei kaikille!

Niin se elämä heittelee, on niitä onnellisia myötääviä mäkiosuuksia sekä suurilta ja ahdistavilta tuntuvia vastamäkiä...

Niinpä nyt täällä meidänkin keskuudessa: Paljon onnea Mimiku plussasta testissä! Mutta pahoittelut ja voimahalaukset Rixille, välillä elämä ei ole reilua:(

Tänne on tullut tiheään tahtiin viestejä viime päivien aikaan. Paljon on asiaa, jotka on myös meikeläisen arkipäivää. Mutta kaikkihan elellään sitä lapsiperheiden arkea, kera vauvahaaveiden eli eipä tuo ihme ole, jos lähes jokaisessa viestissä käsitellään aiheita, jotka ovat itsellekin "kuuma peruna".

Väsymystä valiteltiin. Minä olen aina kuulunut niihin ihmisiin, jotka eivät ole kärsineet kevätväsymyksestä. Pikemminkin päin vastoin, tahti kiihtyy sitä mukaa, kun päivä jatkuu! Joku väitti joskus, että näin käy ihmisille, jotka ovat itse syntyneet keväällä. Tiedäpä häntä, mutta itse olen huhtikuun lapsia:) Tänä aamuna hiivin kahvikupin kanssa ulos nuuskimaan kevätilmaa kello kuuden aikaan. Naapuri olisi kuollut nauruun, jos olisi sattunut näkemään ilmestyksen: Untuvatakki, jonka alla kylpytakki. Sen alta vilahti vähän "seksintappaja" pitkiksiä ja raitavillasukkia. Kaiken kruunasi Reiska-tossut:O Mahtava asua maalla, kaupungissa naapurit soittaisivat jo valkotakkiset hakemaan! Meidän ipana on mennyt kellojen siirrosta ihan sekaisin ja on herännyt monena aamuna vasta puoli kahdeksan nurkilla, joten saa nauttia aamukahvin rauhassa -iiiiihanaa!

Siitä päästäänkin aasin sillalla seuraavaan aiheeseen. Roseh ja Diudau mainitsi esikoisten kiukkukaudesta. Meillä ei ole hampaidetulokaan tuottanut ongelmia, mutta illalla nukahtaminen! Kuten jo edellä mainitsin, kesäaikaan siirtyminen pisti meidän neidin unikuviot ihan sekaisin. Hyvä lisä oli varmaan se, kun oltiin juuri ennen sitä kellonsiirtoa matkoilla ja vieraassa paikassahan nukkuminen ei myöskään ollut normaalia. Ennen tyttö nukahti illalla klo.20.00 ja heräsi aamulla n.klo.6.00. Nyt kun nukkuu aamuisin sinne puoli kasin paikkeille, niin illalla nukahtaminen on jotain aivan järkyttävää:( Kahtena iltana nukahtanut vasta kympin jälkeen ja äsken huusi pinnasängyssä reippaasti yli puoli tuntia. Kävin peittelemässä ties montako kertaa, sekosin laskuissa jossain 27. kerran kohdalla. Aijemmin riitti se, kun vain kantoi sänkyyn. Hoh, hoh... Onneksi nukkuu muuten hyvin, kokonaisia öitä. Mutta miten muiden lapsilla tuo nukuttaminen onnistuu? Moneltako teidän taaperot käy nukkumaan? Ja käykö se helposti vai vähemmän helposti?

Diudau kyseli koirista:D Nyt päästiin mun ehdottomaan lempiaiheeseen!!! Voisin kirjoittaa koiriin liittyvistä aiheista loputtomiin, sillä olen niitä "henkeen ja vereen koiraihmisiä". Meillä on kaksi koiraa, siis molemmat tulleet perheeseen jo useampi vuosi ennen lasta. Ikävä kyllä tottuminen vauvaan ei ole ollut helppoa. Alkuun näytti, että uusi perheenjäsen ei aiheuta koirissa mitään negatiivisia tunteita, mutta kun tyttö lähti konttaamaan toinen koira stressaantui selvästi. Väistää kyllä tyttöä, jos ei joudu ahdistetuksi mihinkään nurkkaan tms. paikkaan. Mutta osaa myös murista ja irvistellä ilkeästi. Aivan hirveä vahtiminen, ettei mitään vahinkoa pääse syntymään. Toivon todella, että tilanne tasaantuisi pikku hiljaa kun tyttö kasvaa. Onko teillä Diudau koira?

Ja siitä liikunnasta kyselit myös. Koirien kanssa vedetään vaunulenkkejä edelleen joka päivä, mutta esim. sählyn jouduin nyt toistaiseksi lopettamaan, kun ei olisi lapsenvahtia. Mies lähes poikkeuksetta töissä niinä iltoina, kun sählyporukka juoksee reikäpallon perässä:( Pitäis etsiä uusi porukka, mutta ei ole vaan saanut aikaiseksi. Kesän tullen kaivan rullaluistimet esille, mutta tietenkin toivon, että vatsa olisi jo silloin kasvamaan päin ja rullaluistelu ei taida olla raskaana olevalle se suositeltavin laji. Sulkapallo jäi edellisen raskauden myötä. Kyllähän tässä jotain pitäisi kehitellä:/

Taisi tulla pitkä viesti tällaista yleistä höpinää... Höpiskää välillä taas te muutkin, tulen taas jonkun päivän päästä innolla lueskelemaan! 

Tervehdys!

Ihan ensimmäiseksi Onnittelut Viikari33:lle plussauksesta! Ehdit vielä saamaan LA:n tämän vuoden puolelle, onnellista pikku-tontun odotusta:)

Kyllä näitä plussia tänne näyttää tipahtelevan tasaiseen tahtiin. Toivottavasti meille muille, vielä yrittäville olisi haikara tuomassa sitten nyytit vuoden 2014 alkajaisiksi. Näin toivotaan!

Rory: Siinä se kierto kuule nopsasti pyörähtää ja sitten pääsette tositoimiin:)

Elmia: Kurjaa, että poskiontelotulehdus sattui kohdallesi. Ei ole varmaan ollut lennokkaimmat fiilikset heilutella toipilaana peittoja oviksen aikaan. Minulla itselläni ei ole koskaan ollut poskiontelotulehdusta, mutta voin vain kuvitella miten tukossa koko pää silloin on:( Toivottavasti lääkitys puree ja vointi kohenee!

Diudau: Olit menossa aijemmin katsomaan kavereiden vasta syntynyttä vauvaa. Nostaa epäilemättä kuumetta. Minä olen menossa tulevalla viikolla naapuriin katsomaan kuukauden ikäistä vauvelia, juuri paketoin suloisen Ainu-pupun viemisiksi. Olen jo vuosien ajan vienyt kaikille vauvoille, joita menen katsomaan ensimmäistä kertaa sellaisen Ainu-pupun. Siis olen niiden valmistamista omalta osaltani kovasti tukenut, ostanut varmasti parikymmentä pupua! 

Mimiku: Jännään täällä puolestasi! Mikä tilanne? Joko olet tarttunut testiin vai vieläkö olet malttanut mielesi? Kirjoitit tuolla aikaisemmin siitä oviksen ajankohdan arvailusta, kuulosti ihan samanlaiselta pähkäilyltä, mitä minä harrastan myös. En itse tunne edes niitä oviskipuiluja ja limoistakin on hankala arvailla juuri sitä parasta tärppipäivää. Jotenkin noloa, kun tällainen hyvän matkaa yli kolmekymppinen nainen ei osaa lukea omaa kehoaan:/ Mutta kaipa se niin on, että toisilla oireet ovat oikeasti paljon selvemmät, kuin toisilla. Olisi ehkä hyvä käydä ostamassa niitä ovistestejä, mutta en halua alkaa vielä niin totiseksi tätä touhua viemään. Katsoo sitten myöhemmin, jos tärppiä ei ala kuulua.

Täällä kp16/31. Oma ovishan pitäisi olla näinä päivinä, jos tämä kierto sattuisi olemaan samanpituinen, kuin edellinen. Mun tuurilla mies oli taas kolme vuorokautta yhteen soittoon töiden takia poissa. Kotiutui kuitenkin muutaman tunnin ajaksi viime yönä ja jatkoi taas töihin tänä aamuna. Aamulla istutettiin esikoinen babysitteriin, laitettiin lastenohjelmat pyörii töllöstä ja karattiin hetken hekumaan makkarin puolelle;D Naurettiin, että oli sitä oikeeta lapsiperheiden tyylistä erotiikkaa! Siis onpahan ainakin päästy yrittämään, ettei jäänyt ihan kaikki nämä tärkeät päivät käyttämättä. Muttei nyt ihan parhaalla mahdollisella tavallakaan ole päästy peittoja heiluttelemaan:( Katsotaan miten käy...

Keväistä tulevaa viikkoa kaikille -lumisade ennusteista huolimatta!

Moikat!

Tervetuloa porukoihin Aliisia ja Viikari33. Täällä onkin tainnut olla melko hiljaista nyt pyhien aikaan. Ihmiset nautiskelevat joutenolosta ja mahtavista ulkoilukeleistä. Olisihan se synti istua sisällä koneen äärellä, kun aurinko on jaksanut paistaa päivät läpeensä. Kevät on ihanaa aikaa, mulla on ainakin jo kevättä rinnoissa:D

Miten meidän "teamin" odottajat jakselee? Toivottavasti olotila on sallinut pääsiäisherkuista nautiskelun. Kurja olisi missata pahoinvoinnin takia rahkapiirakat ja muut herkut.

Katselin tuossa Pikkusisaruksen 27.3 päivittämää listaa ja huomasin, että siellähän alkaakin olla mm.Rorylla olla kohta jännät päivät käsillä:) Miten menee? Tuntemuksia?

Niin ja joko se Rixin raskaus varmistui? Toivottavasti:)

Ja toivottavasti Elmian yskä on helpottanut. Itse alan päästä taudista vihdoinkin eroon, huh!

Itsellä menossa siis kp 9. Täytyy sanoa, että olihan melkoiset menkat! Nyt voin allekirjoittaa omalta osaltani sen, että kuukautiset muuttuvat synnytyksen myötä runsaammiksi. Vuotopäiviä edelleen samat kuusi, kuin ennen synnytystäkin, mutta vuodon määrä varsinkin kahden ensimmäisen päivän osalta oli kyllä melkoinen. Ei kiva:( Pitää yrittää olla tyytyväinen siitä, ettei tarvitse kärsiä kuitenkaan minkäänlaisista kivuista. Sanoin kyllä miehelle, että onpahan yksi hyvä syy lisää toivoa pikaista raskautumista... pääsisi taas eroon kuukautisista.

Pääsiäinen on mennyt vähän "ohi", kun mies on joutunut olemaan -yllätys,yllätys töissä. Esikoisen ja koirien kanssa ollaan kärvistelty kotosalla. Pyöritty pyjamat päällä aamupäivät ja tehty päivisin pulkkaretkiä järvenjäällä. Sen verran piti pääsiäisen makuun kuitenkin päästä, että rahkapullia piti leipoa ihan omaksi iloksi. Saan ukko-kullan kotiin vasta huomenna tai tiistaina. Paita hampaissa täällä jo alan odotella;D

Munarikasta pääsiäisen jatkoa kaikille! Kuulostaa kyllä hieman rivolta, mutta meille (varsinkin sitä plussaa vielä odotteleville), jos kelle näin kuuluu tässä vaiheessa toivotella=D

Tervehdykset kaikille tasapuolisesti!

Paljon onnea Pikkusisarus plussasta testissä:) Toivottavasti meistä moni muukin saa seurata perässä mahdollisimman pian. Niin, että "plop-plop" plussat vain tipahtelis, kuin K-marketin kassalla;D

Oli oikein mukava huomata, että porukkamme on saanut taas uusia jäseniä, tervetuloa minunkin puolestani!

Lueskelin teidän synnytyskertomuksia ja muistelin samalla omaanikin. Diudaun kertomus oli kyllä ihan noin tiivisteltynäkin todella hurja:( Ei todella ole ihme, jos vähän "takaraivossa kummittelee", kun toista lasta suunnittelee. Oliko teidän vauva minkä kokoinen?

Omasta synnytyksestä ei jäänyt pahoja traumoja. Sairaalaan mentiin aamuyöllä klo.04.00 ja tyttö syntyi illalla kahdeksan aikoihin. Avautumisvaihe oli jopa odotettua helpompi. Enkä käyttänyt muuta kivunlievitystä, kuin ilokaasua. Kertaakaan ei käynyt epiduraali edes mielessä...liekö neulakammollani ollut osuutta asiaan?:o

Ponnistusvaiheen koittaessa asiat ei sitten sujunutkaan enää ihan niin mallikkaasti. Supistukset harvenivat ja muuttuivat jotenkin niin "laimeiksi", ettei minulla ollut enää käsitystä milloin pitäisi ponnistaa. Lisäksi ponnistusvaiheen pitkittyessä minun molempia jalkoja alkoi vetää suonilla ihan käsittämättömän kovasti -pysypä siinä sitten aloillasi:( Se oli pahinta koko synnytyksessä! Ponnistusvaihe kesti papereiden mukaan yli 50min ja lopulta vauvan sydänäänet alkoivat heiketä. Jouduttiin turvautumaan imukuppiin. Napanuora oli kiertynyt kaksi(!) kierrosta tytön kaulan ympäri, onneksi napanuora oli keskivertoa pidempi, eikä ehtinyt käydä pahemmin. Kyllähän niitä tikkejä oli minullakin varmaan yli kymmenen, mutta onneksi haava parani nopeasti. Menetin verta kuitenkin sen verran, että pyörryin synnytyssalissa sängystä noustessani ja vielä toisen kerran kuusi tuntia synnytyksen jälkeen:/ Tulipahan testattua sitten sekin, sillä en ollut aikaisemmin koskaan pyörtynyt. Vaikka loppusuora ei mennyt ihan, kuin Strömsössa niin toivon todella että mahdollisen toisen synnytyksen kohdallakaan ei tarvitsisi turvautua sektioon, se olisi minulle pelkopaniikin paikka. Eli ymmärrän hyvin sinua Diudau. 

Mun pari kaveria on kauhistellut tuota minun pitkää ponnistusvaihetta. Olen joskus miettinyt, että mikä lie ensisynnyttäjien keskiverto ponnistusvaiheen kesto? Miten kauan te muut olette joutuneet "tinkaamaan"? Itselläni hämärtyi siinä touhussa ajantaju ihan kokonaan ja yllätyin nähdessäni papereista, ponnistamisen kestäneen lähelle tunnin.

Mutta joo, nyt kömmittävä nukkumaan kun ipana herättelee aamulla ihan saletisti kello kuusi. Keväistä viikon jatkoa kaikille:)

Moikat:)

Oikein paljon onnea plussauksesta Mimiav! Eipä taida tosiaan olla aivan samantekevää mitä testejä käyttää, kun noin vaihtelevia tuloksia antavat.

Jännäilen myös Pikkusisaruksen seuraavaa viestiä. Aloititko sunnuntaipäiväsi testin tekemisellä? Miten kävi? Toivottavasti sielläkin plussataan...

Itse ehdin sitten eilen käydä ostamassa kahden kappaleen testipakkauksen, mutta saavat jäädä vielä laatikkoon pölyyntymään. Menkat alkoivat tänään ilman mitään ennakko varoitusta:/ Kökkö homma tietty, mutta ei ärsyttänyt niin paljoa, kuin olisin ennakkoon luullut. Ja olin aika yllättynyt, kun tuntui että mies olikin enemmän harmissaan asiasta, kuin minä. Aika "lutusta"..tuli siis tällä varmistettua, että miehellä myös oikea vauvakuume:) Jospa tästä oli nyt sekin "hyöty", että osaa jatkossakin varautua näihin pitkähköihin kiertoihin.

Pitää ajatella positiivisesti... Sain nautiskella saunassa kylmän siiderin ja voin huoletta lääkitä tätä ärhäkkää yskääni. Viime yö meni kuunnellessa esikoisen nuhaista piehtarointia pinnasängyssään ja yskiessä omaa tukkoista oloani, hirveä tauti:( 

-Misskipsu kp1/31