mirame20

Hilaaja: Ihana kuulla että sait pari haamua. Toivottavasti myös huomenna saat plussan :) Olispa mulla yhtä hyvä tuuri. Menkat alkoi tosi niukkoina mutta nyt tänään olleet taas tutun runsaat joten pahoin pelkään että en ole raskaana vaan normi menkat. Olis vaan ihana saada täälläkin joskus plussa kun yritystä jo 3v takana ilman yhtään tärppiä. (epätoivoinen :() Mutta onnea haamuista<3 

Hei kaikille!

Minä ilmoittautuisin mukaan. Olen 20-vuotias, pian 21 täyttävä nuorinainen mutta yrittänyt lasta jo pitkään. Ensi kuussa tulee jo kolme vuotta täyteen. Rakastan lapsia yli kaiken ja yritys aloitettu siksi tosi aikaisin. Kihlattuni on minua vanhempi kymmenen vuotta. Olen kokenut oikeastaan kaikki mahdolliset tunteet näiden kolmen vuoden aikana. Välillä olen itkenyt lattialla tai juossut tuskissani lenkkipolulla itkien ja välillä olen sinnikkäästi yrittänyt yhä uudelleen. Koska olen nuori ja terve, äidilläni on neljä lasta ja kaikilla sisaruksillani on terveitä lapsia tuntuu oudolta miksi meillä on näin vaikeaa. Miehessä ei ole vikaa. Jotenkin tuntuu kuin vika olisi minussa. Nämä kolme vuotta ollaan oltu kokoajan ilman ehkäisyä ja todella aktiivisesti. Molemmat syö terveellisesti,liikkuu, nukkuu hyvin ja kumpikaan ei polta ja juokin toooosi harvoin. Kaikki puitteet pitäisi siis olla kunnossa. Jotenkin oon taas aivan epätoivoinen kun lasta ei vaan kuulu. Ei oo ollut yhtään ainutta tärppiä, ei yhtään keskenmenoa eikä yhtään mitään viittauksiakaan siitä että tulisin raskaaksi!

Olen käynyt naistentautien&synnytysten erikoislääkärillä jo kolmesti asian tiimoilta. Minulta on otettu papaa, kaikki ok jokaisessa, on ultrattu ja tutkittu kohtu,munasarjat yms ja kuulemma kaikki oikein hyvin. Viimeksi kävin loppukierron aikana ja silloin kuulemma näkyi keltarauhanen ja selvät merkit että ovulaatio oli ollut ja en ollut hedelmöittynyt. Sitä edellisenä kerralla ovulaatio oli juuri alkamassa ja lääkäri sanoi että olisi juuri otollinen aika mutta eipä auttanut. Olen yrittänyt bongata ovulaatiota testein parissa kierrossa mutta en koskaan saanut siitä kiinni. Sanoin sen lääkärillä ja hän sanoi sen olevan normaalia kun kuulemma kaikki naiset eivät onnistu sitä bongaamaan kun on niin lyhyt aika. Lääkäri sanoi että olen täysin kunnossa ja kaikki mahdollisuudet on olemassa. Mutta miksi koskaan ei sitten onnistu? 

Miehelläni on kauhea vauvakuume ja minulla myös. Tuntuu että asia hiertää jo pahasti suhdettamme ja aiheuttaa turhautumista,paineita,riitoja ja pahaa oloa. Pelkään että suhteemme ei kestä ja emme ole onnellisia ilman lasta. Molemmat haluavat pientä niin paljon! On tosi ihanaa saada vertaistukea että en ole asian kanssa yksin. Toivottavasti me kaikki raskautuisimme pian <3 

Hei. 

Täällä yksi vauvakuumeilija, joka yrittää taas nyt syykuussa uudelleen. Eilen alkoi menkat (viikkoa liian aikaisin?) ja heti niiden loputtua alkaa yritys taas täysillä! Ollaan jo pidemmän aikaa yritetty esikoista ja toivon mukaan tää syyskuu olis se oikea kuukausi niin meille kun teille muillekkin :)