Minä olen vaan niin hyvä
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei-verbaalista viestintää ei ole olemassa lainkaan.
Jaa, aika jännä juttu, koska suurin osa 70-80 % ihmisten välisestä viestinnästä on non-verbaalista. Sinä et vain huomaa sitä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveää dissaamista!
Kilimanjaro on ihan hyvä paikka kokeilla korkeampaa mäkeä. Teknisesti helppo mutta liki 6 kilsaa korkea, eli ei mikään sunnuntaikävely kuitenkaan.
Lotta on käynyt myös Acolla joka on liki 7 kilsaa ja ilmeisesti pärjännyt ihan hyvin.
Ite ainakin toivon hänelle onnea - koska sitäkin tarvitaan - ja menestystä. Tuossa iässä ja lapsettomana voi vielä kokeilla rajojaan. Ilmeisesti myös on varakkaasta perheestä, joten ei ihan hirveästi tartte penniä venyttää.
Aconcagua on vaellus, samoin kuin Kilimanjaro.
Riittää kun on ok kunnossa eikä ole erityisen herkkä vuoristotaudille. Kumpikaan noista ei valmista kasitonnisia varten oikein mitenkään, ei kiipeämisen eikä olosuhteiden puolesta.
Juu, eipä tietenkään. Seuraavalla kerralla voit ihan vain vain olla kirjoittamatta mitään, jos asenteesi on tuota luokkaa.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin neljä vuotta sitten aikeissa kiipeä Mount Everestille. Kävin kaiken maailma kiipeilykurssit systeemit jne jne. Kun tuli se päivä, että nyt mennään. Katsoin alhaalta sitä vuorta. EI mitään toivoa. Sanoin siinä ihan suoraan kaikille, että minusta ei ole tohon toi on vaan liian paha mulle. Petyin itteeni niin paljon että itkin siellä, koska se vuori vei voiton olemuksellaan. Ei se ole mikään leikkipaikka mihin mennää huvikseen rämpimään. Se on tosi paikka missä pitää aidosti miettiä asioita ja ne, jotka sinne on menny on kyllä aika spesiaali-ihmisiä ainakin minun silmissä. Minä olin ammattilaisten matkassa ja silti päätin, että ei helvtti pysty.
Ja muut kasitonniset ovat eri asia kuin Everest.
En tiedä millaisen järjestäjän mukana siellä olit, mutta useimmat tarjoavat kaiken ylös kannetuista happipulloista huoltotelttoihin kokkeineen ja lääkäreineen. Molemmilla reiteillä on tikkaat pahimmissa paikoissa ja kiinteät köydet. Haasteiksi jää vuoristotauti, kylmyys, fyysinen rasitus, jne.
Jos Everestin perusleiri olisi merenpinnan tasolla, huipulle pääsisi melkeinpä kuka tahansa.
Vuoret kuten K2 tai Annapurna sisältävät samat haasteet, mutta sen lisäksi vaativat kovan luokan kiipeilytaitoja ja kykyä selvitä ilman kymmenien ihmisten tiimiä palveluineen. Niille ei ole kovakuntoisella turistilla mitään asiaa.
Ihan vain tilastojen valossa, kuolemantapausten määrä suhteessa huiputtajiin:
Kilimanjaro 0,007%
Everest 3,87%
K2 26,5%
Annapurna 35%
Ja tämä siitä huolimatta että kahdelle jälkimmäiselle harvemmin eksyy turisteja.
Mutta jos Lotta tosissaan aikoo kokeilla - mitä epäilen - yrittää saa.
Todennäköisesti hän menee sinne köysirataa tai vastaavaa pitkin tai sitten kuten tuolla aiemminkin puhuttiin, niin muut hoitavat työn ja hän tulee siinä mukana. Eipä silti, ei sekään mitään lasten leikkiä varmasti ole. Pääasia kuitenkin on, että tekee sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin neljä vuotta sitten aikeissa kiipeä Mount Everestille. Kävin kaiken maailma kiipeilykurssit systeemit jne jne. Kun tuli se päivä, että nyt mennään. Katsoin alhaalta sitä vuorta. EI mitään toivoa. Sanoin siinä ihan suoraan kaikille, että minusta ei ole tohon toi on vaan liian paha mulle. Petyin itteeni niin paljon että itkin siellä, koska se vuori vei voiton olemuksellaan. Ei se ole mikään leikkipaikka mihin mennää huvikseen rämpimään. Se on tosi paikka missä pitää aidosti miettiä asioita ja ne, jotka sinne on menny on kyllä aika spesiaali-ihmisiä ainakin minun silmissä. Minä olin ammattilaisten matkassa ja silti päätin, että ei helvtti pysty.
Ja muut kasitonniset ovat eri asia kuin Everest.
En tiedä millaisen järjestäjän mukana siellä olit, mutta useimmat tarjoavat kaiken ylös kannetuista happipulloista huoltotelttoihin kokkeineen ja lääkäreineen. Molemmilla reiteillä on tikkaat pahimmissa paikoissa ja kiinteät köydet. Haasteiksi jää vuoristotauti, kylmyys, fyysinen rasitus, jne.
Jos Everestin perusleiri olisi merenpinnan tasolla, huipulle pääsisi melkeinpä kuka tahansa.
Vuoret kuten K2 tai Annapurna sisältävät samat haasteet, mutta sen lisäksi vaativat kovan luokan kiipeilytaitoja ja kykyä selvitä ilman kymmenien ihmisten tiimiä palveluineen. Niille ei ole kovakuntoisella turistilla mitään asiaa.
Ihan vain tilastojen valossa, kuolemantapausten määrä suhteessa huiputtajiin:
Kilimanjaro 0,007%
Everest 3,87%
K2 26,5%
Annapurna 35%
Ja tämä siitä huolimatta että kahdelle jälkimmäiselle harvemmin eksyy turisteja.
Mutta jos Lotta tosissaan aikoo kokeilla - mitä epäilen - yrittää saa.
Minä käyn kirjastoissa, matkustelen ylipäätänsä ympäri pk-seutua, katselen elokuvia, lueskelen kirjoja.