Minä olen vaan niin hyvä

Vierailija kirjoitti:

Perusturvallisuus tuntuu siltä, että huolimatta siitä mitä vastoinkäymisiä tulee, asiat kyllä järjestyvät. Myöskään ne vastoinkäymiset ja tekemäni virheet eivät määritä minua ihmisenä, vaan olen rakastettu ja arvokas. Pahimmallakin hetkellä uskon ja tiedän olevani hyvä ja tärkeä, syvä epätoivo on minulle vieras käsite.

Ei minulla kuitenkaan täydellinen lapsuus ollut. Oli vakava krooninen sairaus, vanhempien työttömyyttä ja pitkiä sairauslomia 90-luvun laman aikaan ja muitakin ihan viranomaisia vaatineita tapauksia lähipiirissä.

Minua on kuitenkin aina varauksetta rakastettu, minuun on uskottu ja luotettu ja tsempattu ihan kaikessa mihin olen päättänyt ryhtyä. Ei tietenkään umpityperissä jutuissa, mutta kun päätin jättää lukion kesken niin vanhemmat painostamatta allekirjoittivat alaikäisen eropaperit ja sanoivat vaan, että kyllä sinä oman tiesi löydät, tee mikä tuntuu oikealta. Ja kohta olen valmis maisteri.

Kaikesta maan ja taivaan välillä on voitu keskustella ja vanhempani eivät ole koskaan tuominneet mitään eikä ketään. Eivät ole mitään lampaita, pitävät puolensa ja kertovat jopa negatiiviset mielipiteensä, mutta eivät tuomitse ihmistä tekojen ja valintojen takana.

Perusturvallisuus syntyy minulle rautaisesta itsetunnosta. Tiedän olevani hyvä ja luotan, että pärjään, joten mitäpä turvattomuutta oikeastaan kokisin. Olen äärettömän kiitollinen vanhemmilleni. Opin arvostamaan saamaani kasvatusta vasta aikuisena, siihen asti luulin, että kaikilla on ollut näin.

Tuossahan se vitsi juuri onkin: Itse en koskaan saanut aitoa kannustusta enkä rakkautta. Negatiivisuudesta opin pois vasta 33-vuotiaana ja nyt sitten 40:senä opettelen perusaikuisen elämää tajuten, että aika hanuristahan tämä elämä on, kun ei ole kokenut rakkautta ja välittämistä. Sitä kun on vielä niin pirun vaikea harjoitella näin aikuisena, kun ei ole mitään tarttumapintaa kyseiseen asiaan.

Olen kuitenkin onnellinen puolestasi, että sinulla on kuitenkin mennyt elämä lopulta hyvin.

Tsemppiä kaikille elämän polun eri vaiheissa kulkeville ihmisille!

Te olette tärkeitä ❤!

Vierailija kirjoitti:

Jaa, nytkö niitä vasta päätetään, kun paska ja kusi ovat jo housuissa?

Osaava ja ajantasalla olevat yhteiskunta olisi tehnyt päätökset, ennenkuin tauti alkoi levitä täällä.

Syy on vain ja ainoastaan Suomen terveysviranomaisten, joilla on tai ainakin pitäsi olla, suurin tietämys näistä asioista.

Harmi, ettet kertonut tästä asianosaisille etukäteen. Jälkikäteen kun kaikki on aina niin ilmiselvää.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jo kaivautunut perheeni kanssa itsetehtyyn bunkkeriin 10 000 säilykepurkin kanssa. Tullaan ulos vuoden päästä. Muksut voi tavata niiden kylkiä niin tulee koulutkin siinä samalla hoidettua.

:DDDDD

Vierailija kirjoitti:

Miksei sikainfluenssan aikaan ollut tämmöistä hysteriaa? Vaikka senkin sairasti varmaan suurin osa maailman väestöstä. 

Media unohti silloin kiusata ihmisiä ja ottaa nyt vahingon takaisin. "Me kuollaan kaikki ihan saletisti, panikoikaa!!!!!!"

Vierailija kirjoitti:

Olisit mennyt ajoissa. Palstalla on kirjoitettu kotivarasta jo ainakin 3 viikkoa. 

Ja tätä palstaako sinä pitäisit luotettavana tideonlähteenä? Jep, jep.