mimi7

Mulla ei oo mitään lääkitystä supistuksiin, panadolia syön (kun leipää välillä), mutta eipä ne tietenkään mitään auta niihin.. Pari päivää sitten mulla oli pahimmat supistukset mitä tähän asti on ollu.. Ne alkoi illalla puol kaheksan aikaan ja niitä tuli pahimmillaan minuutin välein monta tuntia, välillä oli vartinkin taukoja. Yölläkin heräilin vähintään puolen tunnin välein kun supisteli niin voimakkaasti. Soitin illalla äippäpolille, kun supistukset oli kestäny yli kaks tuntia ja kysyin neuvoa, niin sieltä mulle todettiin, että he eivät voi tehdä siellä sen enempää kun minäkään kotona, ja kehottivat vaan ruveta nukkumaan.. Ihmettelin, että onko tosiaan niin, että eivät pystyis antamaan mitään supistuksia estävää lääkettä jos menisin paikan päälle tai edes lievittämään kipuja jollain muulla kun panadolilla. Sen verran selväks tekivät puhelimessa, että sinne paikan päälle ei todellakaan kannata mennä, niin kitkuttelin sen yön sitten välillä lämpimässä suihkussa istuen ja koitin kipua lievittää lämpötyynyllä..

En oikein osaa niitä kipuja muuten kuvailla, kun että ne on sellasia kramppimaisia, koko vatsa ikäänku kramppaa ja sitä kestää aina minuutin pari kerrallaan. Ja se kipu on tosiaan niin voimakas, että en pysty muuta tekemään kun makaamaan kylkiasennossa sängyssä ja huutamaan kivusta. Lämmin suihku helpottaa hetkellisesti. Kipu ei tunnu selässä ja ei mun mielestä oo samanlaisia kun menkkakivut, kipu on ylempänä vatsassa, tossa navan kohdalla suunnilleen ja tuntuu kun vannetta kiristäis mahan ympärillä.

No mä oon kans käsittäny, että näin kivuliaita supistuksia ei kyl viel täs vaihees ainakaa pitäis olla, mutta äippäpolilta sanoivat, että nää on ihan normaaleja kun kohtu venyy tässä vaiheessa niin paljon.. Sen verran tylyn vastaanoton oon näitten supistusten tiimoilta saanut, kun oon sinne soittanut, että enää en uskalla edes soittaa vaikka olis kuinka kovat supparit :/ Sen takia kävinki yksityisellä lääkärillä tarkistuttamassa kohdunsuun tilanteen, kun äippäpolille eivät näköjään mielellään ota.. On se vaan kurja, kun etenkin näin ensisynnyttäjänä sitä on aika säikky kaikkien asioitten suhteen muutenkin saatika kun tulee noin kovia kipuja, eikä saa mitään apua.. Mieskään ei uskaltanut koko yönä nukkua, kun ne kivut oli niin kovat ja olin niin tuskissani. 

Huomenna mulla on taas lääkärille aika diabetesasioissa niin aion kyllä sille sanoa kanssa noista supistuksista ja kysellä, onko oikeasti niin, ettei oo mahollista saada mitään lääkettä niihin, jos ne jatkuu voimakkaina.. Tai edes sitten kipuun jotakin lääkettä.. 

Kuulostaa Mammuska tosi kurjalta toi sun tilanne tällä hetkellä :( Jotenkin pitäisi saada sun mies ymmärtämään, että kaikki ei ole nyt hyvin ja että tarvitset tukea häneltä. Hyvä että oot päättänyt neuvolassa jutella asiasta, jos ne osais neuvoa, mitä kannattais tehdä. Ihan kamalaa tuokin, että sun mies olisi halunnut abortin alunperin :( Varmaan sekin painaa mieltä vaikka mies nyt jo kovasti odottaakin vauvan tuloa. Tosi iso voimahali Mammuska sulle!! Kyllä asiat järjestyy, ja kuten 5times sanoi, niin selität vaikka kädestä pitäen miehelles nyt, mitä tarviit, jospa se auttais sun miestä ymmärtämään ja antamaan tukea sulle. 

Tosi kauheeta Mammuska, että oot saanu keskenmenon vielä noin myöhäsessä vaiheessa :´( Aivan kauheeta! :( Mulla oli vuosi sitten kohdun ulkoinen raskaus ja se on kyllä jättäny monenlaisia pelkoja tähänkin raskauteen. En oikeen uskaltanut kertoakaan raskaudestani (lähipiiriä lukuunottamatta) kun vasta sitten kun oli rakenneultra tehty, kun pelkäsin niin valtavasti, että jos jotain menee pieleen. Ja en uskaltanu iloitakaan kunnolla kun pelkäsin koko ajan että jotain menee taas pieleen.

Kannattaa Mammuska neuvolassa puhua tosta masennuksesta, jos ne osais auttaa. Tollasten asioitten kanssa ei kannata jäädä yksin, sekin voi jo helpottaa kun saa jollekin puhua. 

Hyvä tietää, ettei kohdunkaulassa ihan helpolla tapahdu muutoksia vaikka kuinka supistelis. Tää kun on mun ensimmäinen raskaus niin olin kyllä ihan paniikissa kun ekaa kertaa tuli ne kivuliaat supparit, kun en yhtään tienny että onko tää ihan normaalia vai ei. Nyt pystyy jotenkin olemaan suht rauhallisin mielin kun niitä tulee, vaikkakin ovat todella kivuliaita. 

Mulla oli rakenneultra muutama viikko sitten ja poika olis kuulemma tulossa :) 

Mammuska, joudutko pistämään insuliinia vai pysyykö sokerit kurissa ihan ruokavaliolla? Mä jouduin tossa kuukaus sitten alottamaan insuliinin, mutta onneks se on pitkävaikutteinen, joka vaan iltaisin pistetään. Pelkäsin ihan hirveesti, että jos joudun ruveta ateriainsuliineja pistelemään, se ei ois kyllä ollu kivaa.. Toivottavasti pysyy nyt tällä insuliinilla kurissa :) Kovin tarkkahan tässä saa syömisten suhteen olla, mutta eipä ainakaan oo paino noussu (muutaman kilon jopa laskenu toistaseks) ja toivottavasti ei nyt sit loppua kohden hirveest nousiskaan :)

Mä pelkään myös, että jos lepohoitoon joudun. Miten ihmeessä sitä osais olla tekemättä mitään :D Nyt kun oon saikulla ja välillä kun on sellasia päiviä, että supistelee ihan kamalasti niin aika levossa sitä on joutunu niinä päivinä jo olemaan, kun pienikin liikkuminen aiheuttaa supistuksia. 

Mammuska, millä viikoilla sulla on aiemmissa raskauksissa alkanut voimakkaat supistelut? Ja ootko koskaan saanu sitä supistuksia estävää lääkettä?