viherpeippo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Jyväskylä oli ankeudessaan itselleni järkytys.
Sama juttu täällä. Olen kasvanut ihan duunariperheessä, mutta olin aina hyvä koulussa ja minua jotenkin nostettiin liikaa jalustalle sen vuoksi. Ajattelin nuorempana, että minun on ''pakko'' mennä yliopistoon ja ryhtyä akateemiselle uralle, vaikka kotona ei siihen koskaan painostettu millään lailla, identiteetti oli vaan muodostunut niin vahvasti sen koulussa pärjäämisen ympärille.
Nyt olen sairaanhoitaja ja oikein tyytyväinen elämääni. Saan merkityksellisyyden tunteita työstäni ja erityisesti ajatuksesta, että saan olla ns. ruohonjuuritasolla tekemässä niitä yhteiskunnassa tarvittavia perusasioita. Kunnianhimoa tai menestystoiveita ei ole, muuta kuin toive jatkokouluttautua joskus kätilöksi. Rahaa en kaipaa tämän enempää.
Vapaa-ajalla tykkään kävellä lähimetsässä perheeni kanssa (erityisesti siksi, että tuolla on todella hieno maja, jonka joku on rakentanut ja josta lapseni tykkää), käydä koirapuistossa, käydä kirjastossa, lukea kirjoja ja kuunnella radio-ohjelmia kotona. Matkustelu ei ole koskaan kiinnostanut ihmeemmin enkä ole koskaan käynyt yökerhossa tai muutenkaan bileissä. Elämä on oikein seesteistä ja hyvää, jonkun mielestä ehkä tylsää. Itse haen vielä merkittävämpää yksinkertaistamista tulevaisuudessa, mutta kaikki ajallaan.
N29
Minulla oli ulkona päällä pohkeenmittainen ja 3/4-hihainen vihreä mekko, alla farkut. Jalassa lenkkarit.
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen, kun luin aloittajan mielipiteen Virosta. Tympeämpää porukkaa saa etsiä. Ystävällisimmät ihmiset löytyvät Irlannista! Rentoa, välitöntä porukkaa.
Virolaisia tympeämpää porukkaa löytyy Latviasta.
Nämä jotka jankkaavat samaa asiaa että kaikki tavarat tulee samalta tehtaalta, miettikääpä ostaisitteko vaikka keittiötarvikkeita mieluummin Itiksen Hansasillan arabikaupasta jossa myydään kenkiä hintaan 5€/pari vai vieressä olevasta Citymarketista? Kiinassa valmistettuja tavaroita molemmissa, mutta mitään eroa teidän mielestä näillä ei ilmeisesti ole?