MicMac
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Olen kai ymmartanyt vaarin miksi hoiva-alalle halutaan ja mennaan 🤷 jos halutaan tyokseen kokoustaa ja ryystaa kahvia taukotiloissa, kannattaisiko sita vaihtaa alaa. Ei taida lapset ja heidan hyvinvointi kamalasti kiinnostaa vaan oma mukavuus ja "minulle kaikki mita muillakin on". Ei tassa kellaan muullakaan alalla ole kaikkea mahdollista, eika me vaadita lisaa.
Kasvatusalalla palaverit liittyvät hyvin usein yksittäisen lapsen moniammatilliseen tukeen ja sitten on erilaiset lakisääteiset, kuten vasu-keskustelu eli varhaiskasvatussuunnitelma. Nämä eivät ole työntekijöiden rupattelutuokioita, vaan työhön olennaisesti kuuluvaa, mutta huonosti resursoitua ja toisaalta resursseja sitovaa _työtä_. Sitovat resurssia mm., koska salassapidettävät asiat on pakko hoitaa erillisessä tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Yhdeltä lääkäriltä kuulin, että meillä on jokaisella koko Jan syöpäsoluja elimistössä. Mutta useista tekijöistä riippuen, syöpäsolut joko kuolevat pois tai pääsevät kasvamaan ja leviämään.
Siinä vaiheessa, kun tehdään ns. Varhainen löytö, ss syöpä on ollut elimistössä jo 10 vuotta. Eli ei ole oikeasti mikään varhainen löytö, mutt voi oll että on löydetty ajoissa niin, että ehditään vielä tekemään jotakin.
Samansuuntaista olen kuullut ja siihen liittyen, että pitää olla selvät sävelet, jos aletaan selvitellä ilman oireita ihmisen terveydentilaa tuolta kantilta. Että on terveysriski jos maallikko saa tietää noita asioita ilman että hänelle avataan mitä se tarkoittaa - siis että on eri asia että sinulla on ei-normaaleja soluja kehossa kuin että sinulla on syöpä.
Kyllähän näitä tapauksia tosiaan lähipiiriin kertyy, kun itse elää riittävän pitkään.
Haimasyöpä, leukemia, keuhkosyöpä ja erilaiset mahasyövät ovat semmoisia, joihin on useampi tuttu kuollut päivissä - parissa viikossa diagnoosista. Näissä on peruskaavoja kaksi: 1) syöpä etenee pitkälle oireettomana tai niin ettei henkilö tunne kipuja ehkä muun lääkityksen takia ja 2) jälkikäteen hoksataan, että henkilön vaivat ovatkin syövän aiheuttamia, esim. selkäkipu on aiheutunut keuhkosyövästä (ilmeisesti etäpesäke, en tiedä voiko ihan keuhkoissa olevakin kasvaa niin että aiheuttaa kipua joka paikallistuu selkään). Haimasyövät on olleet kaikkein nopeimpia, ihan päivää kahta. Moni vielä urheilullisia ihmisiä olleet, ehkä se laihtuminen jäänyt huomaamatta siksi.
Yksi sukulainen kuoli suusyöpään seuraavana päivänä diagnoosista, mutta tämän osalta puolisonsa sanoi, että kuolinsyy ei tavallaan ollut syöpä vaan syöpäkudos mekaanisesti aiheutti aivoissa fataalin reaktion, en tiedä oliko aivoverenkiertotyyppinen vai jokin turvotus vai mikä. Leski sanoi, että syöpä oli ollut vähän kuin vierasesine aivoissa. Mutta siis sai oman alueen keskussairaalassa diagnoosin ja seuraavana päivänä kuoli taksiin matkalla yliopistolliseen sairaalaan, joka siis heillä eri sairaala.
Kansankynttilän raju testiviikonloppu kovilla kierroksilla - nielee estoitta! Katso paljastavat kuvat!
(Kokeiltu 3 uutta smoothiereseptiä)
Tämähän onkin muuten kiinnostava aihe ja vastausten perusteella itse kukin vähän eri tavalla tätä tarkastelee.
Itselle huumeet, ohi terveydenhuollon tarkoituksen käytetyt lääkkeet, tupakka ja alkoholi ovat ilman muuta päihteitä. Kahvin käyttö ei vaikuta ihmisiin yleensä vahvasti, mutta osalle on hankalaa, jos he eivät saa kahvia halutessaan/kuten ovat tottuneet. Siinä mielessä sekin on ehkä päihde.
Päihteettömässä tilaisuudessa voi minusta olla tarjolla kahvia ja teetä, mutta ei edes mietoja alkoholijuomia.
Itse en ole päihteetön, koska käytän jonkin verran alkoholia. Kahviakin juon, mutta sen perusteella en vielä luokittelisi ei-päihteettömäksi.
Ymmärrän kysymyksen aina päihdeongelmapainotteiseksi, esimerkiksi niin että jossakin tehtävässä edellytetään päihteettömyyttä eli ei voi ottaa tupakkitaukoja tai käyttää alkoholia (esim. jos vaikka tehtäviin kuuluu nuorisoporukan kanssa ympärivuorokautista reissaamista, niin siellä ei sitten voi nuuskata/polttaa/ottaa saunakaljaa) tai jokin tila tsekataan sen suhteen, onko se repsahdusriski toipuvalla addiktille.
Jotenkin ajattelen, että ns. normaalien ihmisten kesken ei koko teemaa tarvita. Jos jollekin sanotaan, että hei meidän joulupuurotilaisuus on päihteetön, niin alkoholistiksi tai nistiksihän tätä toista silloin arvellaan.