MicMac

12500 maksoi. Otettiin rahoitus osittain, oli niin halpa ☺. Santanderin kautta oli. Maksettiin se sitten kuitenkin noin puolessa vuodessa pois, vaikka olisi kannattanut sijoittaa nekin ja lyhentää ohjelman mukaan.

Ajateltiin, että auto on kumminkin niin huono sijoitus että ei se muutu miksikään hautomalla viittä tonnia superrahastossa 😂😂

Minä budjetoin ihan siksi, että on varmasti puskuria jos sattuu jotakin.

Ei liity siis säästämiseen tai kulukuriin eikä kerskailuun.

Vähän ohis, mutta minusta paras on ihan maustamaton rahka ja sen kanssa marjat, hedelmä tai Bonnen mangosose.

Zizzi, Gudrun Sjöden, Ulla Popken, ketjujen reilut koot, Nanso, Marimekko, Klingel, Ellos.

Omiin tunteisiin on oikeus. Jos tuntee tarvetta ja on mahdollisuus, niin voihan  sitä myös käydä terapiassa (tai tehdä jotakin itsestä terapeuttiselta tuntuvaa, vaikka ratsastaa).

Kenelläkään ei ole velvollisuutta puhua lapsuudestaan tai miettiä sitä.

Kaikilla on myös jollakin tavalla ainutlaatuiset muistot; jokainen kokee eri tavalla ja on jo aikanaan kokenut eri tavalla tilanteet ja tapahtumat. Ei ole yhtä totuutta.

Narsismia on ja joillakin meistä on se huono säkä, että sattuu syntymään juuri narsistin lapseksi. Paljon on myös kuviteltua narsismia.

Minulla on sukulaisnainen, joka velloo ties kuinka monetta kymmenettä vuotta itsesäälissä "huonon lapsuuden" takia. Ja MINUN MIELESTÄNI haukkuu koko ajan väärää puuta. Eli minusta hänen äitinsä on se ongelma, ei isänsä. Kuitenkin jatkuvasti moittii isäänsä ja isän puolen sukulaisia ehkä muutenkin. Terapioissakin käy, mutta ilmeisesti tavallaan haluaa maksaa siitä mitä haluaa kuulla (= hyvin pian menee sukset ristiin terapeutin kanssa ja taas vaihtuu terapeutti ja usein hoitomuotokin). On kokeillut ihan näitä perinteisiä terapioita, rosenia, akpunktiota, osteopatiaa ja muita fyysisempiä juttua jne.

Ja aina ja ikuisesti velloo mustissa ajatuksissaan. Nytkin kertoi häpeävänsä isänsä "kulissipääsiäisiä".

No, se siitä.