MicMac

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sittenkin indonesialaisten perinteinen tapa, ettei ole sukunimiä ollenkaan.

Uusioperheissä olisi kyllä hankala se indonesialainen (tai balilainenko vaan, en tiedä) systeemi, jossa järjestys näkyy nimessä.

1., 5., 9. jne lapsi on wayang

2. 6. 10. jne made

-> mites jos miehelle 3. ja naiselle 1. lapsi?

Pitäisi ehkä avata uusi ketju, mutta tässä on jo hyvää pohdintaa eri kanteilta...

Olen itse perusavulias ihminen. Lähtökohta on, että muita autetaan jos tarvis on. Itse olen kyllä aika arka pyytämään apua, ja mieluiten yritän aina muita vaivaamatta hoidella hommat.

Minulla on muutama kokemus ihmisistä, jotka surutta vastuuttavat muita ja käyttävät (ehkä huomaamattaan?) hyväkseen toisia aivan rajattomasti.

Perusmallissa kyse on YH-äiditä, joka muka lasten tarpeisiin kaipaa sitä sun tätä. Ja lähes aina pieni avuntarve paisuu matkan varrella. Ja uutta lasta pukkaa pukkaa aina vaan. Silti esim. vaatteista on aina pula, niillä pienilläkin.

Noissa kuvioissa on pakko vetää itse rajat, ja yleensä se tarkoittaa yhteydenpidon totaalista katkaisemista.

Mulla on kaksi kandidaattia, fundeeraanpa nyt tähän alle:

1) entinen työkaveri

1. äidin sukunimi

2. isän sukunimi

3. isän vaimon sukunimi (jollakin erikoisluvalla tms. Äitinsä oli tässä vaiheessa kuollut ja isän vaimo adoptoi)

4. vaihtoi äidin puolen sukulaisen sukunimeen n. 20-v

5. miehen nro 1 sukunimi

6. paluu 4. nimeen eron myötä

7. vaihtoi jonkun isotädin tms nimeen

8. miehen nro 2 sukunimi

2) lapsuuskaveri

1. isän sukunimi

2. miehen nro 1 sukunimi

3. isoisomummon sukunimi

4. miehen nro 2 sukunimi

5. miehen nro 3 sukunimi

6. uusi sukunimi, en tiedä onko itse keksinyt vai suvusta poimittu

-> and winner seems to be the entinen työkaveri. Mutta on mahdollista, että on virheitä näissä. Lähinnä nuo on tulleet esiin, kun olen ollut sumplimassa jotain reissuja tai vastaavia, joissa on pitänyt listailla osallistujien henkilötietoja. Työkaverin osalta tuli aikanaan taas siinä juteltua noita, kun heillä oli lapsille kattavat vakuutukset ja joskus olivat ongelmissa, kun lapsilla oli lääkärintodistuksia eri nimillä.

Jos on kiire, niin pestokiekot (pakastetaikinalevylle pestoa, rullataan ja leikataan viipaleiksi, jotka paistetaan lappeellaan).

Monia. Katotaas, mitä muistuu juuri nyt mieleen:

1. Teitittely pitää osata.

2. Tee aina parhaasi.

3. Opettele budjetoimaan ja säästämään.

4. Ulkoiset asiat eivät ole tärkeitä. Rehellisyys itselle on.

5. Tee arjesta sellainen, ettei tarvitse hinkua lomalle heti lomalta palattua.

6. Koulua kannattaa käydä, jos luvut maittaa. Väkisin ei tule mitään, vaan silloin kannattaa tehdä rahaa ja mennä opiskelemaan, kun se alkaa kiinnostaa.

7. Auta läheisiä, kun voit.

8. Kotiin saa aina tulla.