metriletti

[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 23:03"]

Pakko kysyä hölmö kysymys mutta te jotka on nukutettu, ootteko nähny unia?

[/quote]

Ei.

Ei se hetki ennen nukahtamista tuntunut juuri miltään. Filmi vain katkesi kuten normaalistikin nukahtaessa ja seuraava havainto on heräämöstä. Minut on nukutettu kahdesti ja muistan molemmat kerrat. 

Olen myös nähnyt kun toinen nukutetaan ja se tosiaan käy nopeasti. Oma tyttäreni nukutettiin kerran ja se tapahtui 3-vuotiaalla niin, että hän oli sylissäni ja sai siinä lääkkeet ranteessa olevan kanyylin kautta. Yski vähän ja valahti tajuttomaksi varmaan alle 10 sekunnissa siitä kun lääke laitettiin menemään. Tapahtuneeko yhtä nopeasti aikuisellakin? Siinä kun ei ole tajua ajan kulumisesta. Muistan omista nukutuskerroistani vain sen, että kertovat että nyt tulee se lääke ja se saattaa tuntua vähän kirvelevältä tai kylmältä (vähän erilaiset kokemukset tästä kahdelta eri kerralta), muitan vain ihan lyhyen hetken siinä ja sitten ei mitään havaintoa mistään ennen kuin herään heräämössä. 

Kolmas 

N37

Esikoulupakosta (tai paremminkin esiopetuspakosta):

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lasten-on-vastedes-pakko-osallistua-esiopetukseen/1958170

Minulla ei ollut asiasta mitään mielipidettä sen ikäisenä kuin päiväkoti olisi ollut ajankohtainen. Asuimme maaseudulla haja-asutusalueella, missä ei ollut ialle kouluikäisenä näkyvillä kätovereita eikä muutenkaan kavereita. Sisaruksiakaan ei ole ja viimeinen isovanhempani kuoli kun olin 4-vuotias. Vietin lapsuuteni alle kouluikäisenä maatilalla vanhempien mukana navetassa ja pelloilla kipittäen. En tiennyt muusta enkä osannut siis muuta kaivatakaan. 

Jossain vaiheessa ala-asteella tajusin, että aika monet luokkatovereista tunsivat toisensa jo päiväkodista ja olivat vanhastaan kavereita. Siinä vaiheessa se muistaakseni vähän jurppi. En saanut helposti kavereita, mutta se voi tietysti johtua myös luonteesta ;)

Ehkä siellä päiväkodissa olisi hyvä pyörähtää ennen koulun alkua. Siinä mielessä hyvä, että eskarista tuli pakollinen. Jos siis omia lapsiani ajattelen...