Marjana

Harvassa varmaan onkaan ne ihmiset, jotka oikeasti työpäivän jälkeen riemusta kiljuen lähtevät lenkille tai harrastuksiin ylipäätään näin pimeän aikaan. Se ei auta kuin pakottaa itsensä liikkeelle. Paras on toki, jos pystyy lähtemään aivan saman tien töiden jälkeen joko ihan suoraan tai käy vaan vaihtamassa vaatteet. Minä suosin sitä taktiikkaa. Syödä ei kuitenkaan voi ennen urheilua, niin yksi banaani siirtää nälän sopivasti.



Teen muuten itse 10 tunnin työpäiviä 5 päivänä viikossa. Olen järkeillyt asian niin, että yksinkertaisesti fiilis ja omat voimat loppuu, jos käy vain töissä ja istuu illan kotona. Se motivoi kyllä liikkeelle, kun tietää miten hyvän olon siitä saa. :)



Tsemppailen täältä kaikkia muitakin patistamaan itsensä liikkeelle edes sen 3 kertaa viikossa, mikä on terveyden kannalta tärkeää. :)

Se liikunta helpottaa sitä raskautumistakin monella tavalla. ;)

angelblue: Tsemppiä oviksen tikutukseen. Toivottavasti ovisplussa löytyy. :)



Pohojalaanen: Suorastaan hellyttävää, kun keksit kaikille oireille luonnollisen selityksen. :D Jospa jokin niistä oireista kuitenkin kertoisi raskaudesta. ;)



Bella: No nimenomaan! Ei näistä kropan oireista varmasti kukaan aina ota selvää. Niin turhahan niihin tutkimuksiin on liian aikaiseen lähteäkään, jos ei kropan oireilussa ole mitään poikkeavaa. Tsemppiä sinullekin oviksen bongailuun.



pompula: Kärsivällisyys ja vauvakuume todellakin harvoin kulkevat käsi kädessä. ;)



Flygrl: No onneksi on sentään lääkäri silti valinnut sellaisen antiobiootin, jota voi käyttää raskaudenkin aikana, vaikkei mikään ensijainen lääke silloin olekaan.



napsunen: Koita keksiä paljon muuta tekemistä ja ajateltavaa, niin piinaviikko menee joutuisammin. :)



Sabriina: Kiitos. :) Turha tosiaankaan murehtia sitä, miten muut ihmiset mahdolliseen perheenlisäykseen suhtautuvat. Näissä asioissa on tärkeintä kuunnella itseään, eikä "ulkopuolisia". Tsemppiä piinailuun ja älä tosiaan vielä mene testiä tekemään. :D



ON: Eilen vähän pohdistelin sitä, kun vuoto ei ihan normaalin runsasta ole ollut. Se sitten runsastui jo eilen illalla ja tänään on saanut juosta vessassa ja napsia särkylääkkeitä. Mutta ei haittaa. Olen vain iloinen, että vuotoa tulee, niin tietää kierron ainakin menneen normaalisti (ovulaatio on tapahtunut silloin, kun kuvittelinkin sen tapahtuneen) ja limakalvo on ollut hyvä. :)

Nyt sitten ensi viikon perjantaihin asti ollaan aika jäissä tämän projektin suhteen. Silloin on siis ultra ja tiedetään taas hieman enemmän. Yhtä odottelu tämä projekti kyllä on!



Mutta päätös liikuntaan keskittymisestä piti! Vesisateesta huolimatta ulkoilin tänään 3 tuntia. Vaatteet olivat läpimärät ja paleli kyllä ulkoilun jälkeen, mutta kuuma suihku auttoi. Liikun muutenkin siis lähes päivittäin, mutta yritän nyt keskittyä siihen vielä enemmän. :)



Marjana kp 3/28-22 yk31

Flygr: Minkä antibiootin sinä sitten sait? Ihan typerää lääkäriltä edes teetättää sitä raskaustestiä, koska jos raskaus olisi vasta alussa, se ei näkyisi testissä. Jos raskauden mahdollisuus on olemassa, on AINA kirjoitettava sellainen lääke, joka sopii raskaana oleville. Ei ole kertaakaan kyllä minua lääkäri laittanut raskaustestiin antibioottikuurin määrämisen takia. Aina on riittänyt, että on sanonut raskauden olevan mahdollinen ja lääkäri on valinnut sopivan kuurin sen mukaan.

RM: Kiitos tsemppailusta. Ei tätä kukaan yksin jaksaisikaan, vaikka kuinka asenne olisikin kohdallaan. Mutta uskon kovasti siihen, että jatkuvalla murehtimisella ja itkemisellä pahentaisi vain asioita. Elimistö olisi stressitilassa, jolloin raskaus ei ainakaan alkaisi. Ja todennäköisesti kärsisi parisuhdekin sellaisesta. Että näin mennään vaan taas eteenpäin ja uskotaan meidänkin onnistumiseen jossain vaiheessa. Toivottavasti jo tässä kierrossa. ;)



Bella: Jos ovis on kovin aikaisessa vaiheessa, niin munasolu ei välttämättä ole vielä hedelmöityskykyinen. Munarakkula voi olla riittävän iso irtoamaan, mutta munasolua ei välttämättä ole tai se ei ole kypsä. Ja toinen ongelma liian aikaisessa oviksessa voi olla, että kohdun limakalvo ei ehdi kasvaa riittävän paksuksi, jolloin alkion on hankalampi kiinnittyä, vaikka hedelmöittyminen olisikin tapahtunut. Olikos sinua ultrattu? Tuli vaan tuo nyt noista niukoista vuodoista mieleen, että onko se limakalvo riittävä?

Hyvä, että pystytte miehesi kanssa tukemaan toisianne. Sillä pärjää pitkälle tässä projektissa.



Aliina: Tervetuloa heinäkuisiin. Olen monesti miettinyt noita samoja asioita, että miksi se raskaus ei alkanut taaskaan, kun kaiken piti mennä nappiin. Ärsyttäväähän se on, kun kaikkensa tekee, eikä silti onnistu. Mukavaa matkaa teille joka tapauksessa, vaikkei vielä pääsekään vauvanvaatteita ostelemaan. :)



Pompula: Mutta odotappa sitä hetkeä, kun niitä vauvanvaatteita saa luvan kanssa alkaa hankkimaan. :) On se sitten mahtavaa!



naminami: Hienoa, että olette saaneet juteltua tuosta seksiongelmasta. Nyt vaan yritätte olla tekemättä siitä suurempaa ongelmaa. Onneksi miehesi noin avoimesti puhui asiasta, niin uskon, että pääsette asiasta nopeasti ylikin.



Misu: Ei se ovis aina yhtä voimakkaasti oireilekaan. Lääkärin kanssa tästä joskus juttelin, niin kuulemma se riippuu siitäkin kummalla puolella johtorakkula kasvaa.



ON: Ihan runsaaksi ei vieläkään vuoto ole muuttunut. Yleensä kun vuodan yhden päivän kuin seula. Mutta joka tapauksessa menkat on päällä, joten ajallaan tämä kierto alkoi. Minusta tuntuu, että alitajuisesti näiden lapsettomuushoitojen myötä elimistökin stressaa enemmän. Lähinnä siitä kertoo se, että ovulaatio jäi kerran kokonaan väliin juuri ennen koeputkihedelmöityshoitoja, mitä ei ole tiettävästi koskaan tapahtunut. Sen jälkeen menkat piti käynnistää Terolut-kuurilla. Nyt en oviksen ajankohtaa oikein paikallistanut tarkkaan, viakka yleensä kipuilen sen verran, ettei erehtymisen varaa ole. Ja nyt tämä vuotokin alkoi taas ihmeellisen rauhallisesti. Ajattelin tänään tätä asiaa ja päätin yrittää keskittyä paljon rentoutumiseen ja urheiluun. Liikunnalla kuitenkin väkisin pienentää stressihormonitasoja, vaikka mieli ei osaisikaan lopettaa niiden tuottamista. En missään nimessä haluaisi, että kroppa alkaa sekoilla tässä vaiheessa, kun sen olisi tärkeää pysyä menossa mukana. Tottakai oma osansa on varmasti sillä, että elimistöön on elokuussa syötetty iso annos hormoneita. Meneehän siinä oma aikansa palautua niistä, vaikka ne eivät kroppaan kerrykään.



Meillä mies on ollut alusta asti sellainen, että vauva-asiasta ei hirveästi puhuta. Hän otti melko alussa esille jonkun televisiossa tai radiossa olleen keskustelun, jossa pari oli käynyt läpi rankat hedelmöityshoidot ja saaneet raskauden alulle, ja sen jälkeen eronneet, koska olivat kasvaneet niin erilleen toisistaan kaikissa muissa asioissa. Mies ei tuonut tätä esille mitenkään pahalla, mutta enemmänkin huolestuneena. Silloin päätin, että meidän välille tämä vauvaprojekti ei tule vaan annetaan sen projektin elää omaa elämäänsä ja puhutaan vain käytännön asiat, jos pitää polilla käydä tms. Eletään me yhdessä elämäämme tässä vaiheessa ihan kahdestaan, koska meillä on niin paljon ihania asioita ihan kahdestaankin. Tottakai mekin puhumme vauva-asioista ja tästä projektista ja joskus jompikumpi on murhellinen, mutta emme ole antaneet sille täyttä valtaa elämässä. Ja siksi on hyvä, kun itse saa kirjoittaa tänne palstalle näistä asioista ja omista tuntemuksistaan, niin jaksaa paljon paremmin! :)



Marjana kp 2/28-33 yk 31

Iiris93: Oi hurjaa miten jännää siellä on nyt alkuraskauden kanssa. Uskon, että tuollainen tuhruvuoto huolettaa ja ahdistaa, mutta yritä pysyä positiivisena. :) Onnea raskaudesta ja pidän peukkuja, että kaikki menee hyvin. Nämä raskautumiset luo toiveita omallekin kohdalle...



Mäntäsen tilanteesta puolestani olen pahoillani. Voimia ja jaksamista!



ON: Menkat alkoivat maanantaina ja päästiin suunnittelemaan PAS:ia tähän kiertoon. Ensi viikon perjantaina ultraan ja sitten katsotaan jatkot. Toivottavasti kaikki menisi putkeen ja päästäisiin siirtoon asti. Mihinkään en usko ennen kuin alkio on siirretty. Tuntuu, että niin moni asia näissä hoidoissa voi mennä alkujaan pieleen.



Marjana