Marjana

PikkuinenMyy: Lämmin halaus sinulle! Pelkään itsekin tuota, että jossain vaiheessa tämä projekti käy niin raskaaksi ja asiat tulevat väkisin käsiteltäviksi, että miten sitä sitten selviää. Mutta kyllä me selvitään! Käyt ottamassa pikkuhiprakat terassilla ja sitten ottamaan taas suuntaa elämästä. :)

Kyselit muistaakseni tuossa tammikuisten pinossa, että voisiko ne siirtää meille 2 alkiota kerralla, jos tulos olisi parempi. Kovin herkästi ne eivät siihen ilmeisesti lähde vielä tässä vaiheessa, mutta toisaalta en ole itsekään varma uskaltaisinko antaa siirtää kaksi alkiota. Se kaksosten mahdollisuus on toisaalta niin pelottava asia. Jos sitä raskautta ei kuulu yhden alkion siirroilla, niin sitten kai se pitää puntaroida, että onko ne mahdolliset kaksoset pienempi paha kuin ei lasta ollenkaan. Ja kovin selvältähän tämä puntarointi näyttää, kun sen tällä tavalla esittää. Tottakai ne kaksoset on sitten parempi vaihtoehto. Mutta vielä ei olla tuossa pisteessä, että haluaisin ottaa kantaa tuohon asiaan. Yksi lapsi olisi se optimi tilanne. Ja jos minulle se yksi lapsi suodaan, niin olen siitä loppuelämäni onnellinen.

Tellu: Joo voit vain uskoa miten vaikeaa se rentofiilis on löytää. Mutta tosiaan olen sitä mieltä, että kun lapsiasiasta ei juurikaan puhuta, annetaan edes mahdollisuus retnoutua ja keskittyä muihin asioihin. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin.

Eve: Kuinka hurjasti tuo munasolun luovuttaminen sitten maksaa? Tai siis se munasolun vastaanottaminen. Toivon kyllä koko sydämestäni, että sinulla onni käy tällä kertaa alusta loppuun saakka!

Sajeeve: Eikä, vielä tuollainen sikotautitaustako sieltä nyt hyppäsi esille. :( Onko ne miehesi simpat jo tutkittu? Olisi varmasti aiheellista tässä vaiheessa, että pääsisitte ICSI-hoitoihin, jos simpoissa on kato.

Mäntäselle tsemppiä follien kasvatukseen. Mikä siellä nyt on tilanne?

ON: Kiitos, kun olette kuulumisiani kyselleet. Vointi on ollut vaihteleva. Välillä on todella epätoivoinen olo ja tekisi vain mieli parkua peiton alla. Tuohon tilaan en ole kyllä itseäni päästänyt lainkaan. Ajatukset pyörii väkisin lapsettomuuden pelon ympärillä, mutta yritän työntää sen asian pois mielestä. Tavoitteena olisi nyt keskittyä kaikkeen muuhun kuin vauvakuumeiluun. Peittoja tietenkin heilutelllaan oviksen aikoihin, mutta muuten ei tästä aiheesta puhuttaisi kovin paljon. Sen verran raskaalta tämä on ruvennut kummastakin tuntumaan. Ja ympärillä vaan ihmiset raskautuu jatkuvasti, mikä vaikeuttaa oloa kyllä ihan selvästi.

Luomuylläriä ehditään tässä nyt sitten 3 kiertoa yrittää ennen mahdollista PAS:ia. En ole edes lainkaan luottavainen, että ne alkiot selviää sulatuksesta, joten olen varautunut jo siihenkin henkisesti.

Marjana kp 6/30-34

RM: Mieliala tosiaan ailahtelee laidasta laitaan ja epätoivon tunteita on paljon tämän projektin suhteen. Kyllähän se pelottaa, jos sitä lasta ei kuulukaan koskaan. Se ajatus on vaan pakko jotenkin työntää pois mielestä ja yrittää olla positiivinen. Todella raskaaksi tämä on kyllä ruvennut käymään nyt näiden IVF-hoitojen alettua viime syksynä. Mies totesi asian "vähän kuin päätä hakkaisi jatkuvasti seinään" -fiiliksenä. Ei se helppoa ole hänellekään ja selvästi myös hänelle nykyisin vaikeampaa kuin aiemmin. Senkin takia yritän itse unohtaa näitä ikäviä tunteita ja keskittyä parisuhteen hyvinvointiin. Varsinkin, kun tällä hetkellä ei voida taas muuta kuin luomusti yrittää ja sen voi tehdä stressin kanssa tai rennosti, joten pyrimme rentouteen. Noiden hoitojen aikana kun vauvakuume on koko ajan niin voimakkaasti läsnä, kun joutuu käyttämään lääkkeitä ja käymään polilla jne, niin siltä ei voi välttyä. Luomukuumeilussa on mahdollisuus valita puhuuko asiasta ääneen vai puhutaanko aivan jostain muusta ja nautitaan muista asioista, vaikka peittoja heilutellaankin vauvankin toivossa.

Toivottavasti et saakaan mikään ikäviä oireita. :)

Fresca: Ei se pillereiden lopetus raskauden alkamiseen vaikuta, jos kierto normalisoituu nopeasti. Silloin voi olla hankaluuksia, jos menkat ei tule säännöllisesti tai ollenkaan eli elimistöllä menee kauemmin palautuessa luomutilaan. Tsemppiä teille!

Tellu: Joo en minä taida täältä kokonaan malttaa pois olla, mutta tosiaan voinnista riippuen kirjoittelen ehkä vähemmän. Tai sitten enemmän. Mistäs sitä aina tietää. :D Hah, voihan sitä tuollaistakin strategian muutosta kokeilla. :D

Meillä on myös töissä 3 raskaana olevaa... Minua kyllä ahdistaa se hyvin voimakkaastikin välillä, mutta sekin on sellainen asia, jonka kanssa on vaan pystyttävä elämään. Toivottavasti ne raskauspöpöt tarttuisi meihinkin. ;)

ON: Tuossa RM:lle tilitinkin jo aika kattavasti näitä tunteita tällä hetkellä. Tavoite on siis keskittyä nauttimaan parisuhteesta ja muusta elämästä ja yrittää jättää tätä kuumeilua vähemmälle. Ihan oman pään jaksamisen takia.  3 kiertoa tässä nyt ehditään luomusti yrittää ennen mahdollista pakastealkionsiirtoa. Pyritään peittoja heiluttamaan tietenkin oviksenkin aikoihin, että annetaan kuitenkin luomuraskaudelle mahdollisuus, mutta muuten ei asiaa juuri keskusteltaisi.

Menkat loppuivat eilen. Kävin ostamassa tosiaan noita vitamiineja nyt ja otetaan niitä ainakin lisäavuksi käyttöön.

Marjana kp 6/30-34

Liittyisin mukaan...

Esittelynä uusille: Olen 27v, mieheni 29v ja esikoita olemme yrittäneet yli 3 vuotta. Edellisessä kierrossa takana toinen IVF/ICSI-hoito, jossa ei plussaa saatu aikaan tuorealkionsiirrosta. Meillä on pakkasessa nyt 7 alkiota, mutta polin kesäsulun takia päästään siirtoa yrittämään vasta elokuussa. Siihen asti taas luomuna yritetään, kun raskaudelle ei ole mitään estettä alkaa luomustikaan.

Ostin edellisen pinon vitamiinilistan mukaan meille lisää vitamiineja. Alkaa olla sellainen olo, että ei se ota jos ei annakaan. Itselleni seleeni+magnesium -lisä isohkolla annoksella ja B-vitamiinit aiempien vitamiinien (omega-3, monivitamiini, D-vitamiini, C-vitamiini) lisäksi.

Mies saa ottaa käyttöön vähän enemmän uusia juttuja... L-karnitiinin, B-vitamiinin, Q10:n ja C-vitamiinin (omegan, sinkin ja E-vitamiinin lisäksi). Eihän sitä koskaan tiedä...

Mieli on ollut hieman ailahteleva tuon negatestin jälkeen, mutta kyllähän tässä on vaan pakko yrittää asennoitua eteenpäin ja keskittyä kesään taas uudelta kantilta.
Voi olla, että en ihan päivittäin nyt palstaile, jos oma olo ei tunnu hyvältä, mutta katsotaan. :)

Marjana kp 5/30-34 yk 3v 2kk

Evelina: Voihan se olla, että se kilppariarvo on ollutkin alempana niissä muissa verikokeissa. Ja tosiaan eihän ne kovin herkästi taida julkisella puolella lähteä kuitenkin viitearvoissa olevia kilppareita muuttamaan, kun ne saattaa sitten heittää kokonaan häränpyllyä. :/ Varsinkaan, kun ei minulla ole mitään kilpirauhasen toimintaan viittavia oireitakaan siinä mittakaavassa, että niiden voisi luokitella johtuvan siitä. Mutta tottakai aion asiasta kysyä. Lähinnä mietin, että soittaisinko ihan sinne lapsettomuuspolille (eli yrittäisin päästä taas soittoaikaan hoitajan puhelimeen läpi) vai kokeilisiko terveyskeskuslääkärin kautta, kun joudun sinne puolelle ilmeisesti muutenkin ottamaan yhteyttä muissa asioissa. En vaan tiedä ottaako hän kantaa asiaan, koska olen lapsettomuuspuolella kuitenkin hoidoissa. Ja ymmärrän kyllä hyvin, jos ei ota, koska on aika arveluttavaa mennä hämmentämään sellaista soppaa, jota joku toinen lääkäri jo hoitaa. Eli hänhän hyppäisi lapsettomuuslääkärien varpaille, jos lähtisi hoitamaan viitearvojen sisällä olevaa kilpirauhasarvoa vain minun pyynnöstäni. Saan toki sen arvon vaikka heti tänään mittautettua, kun terveydenhuoltoalalla olen itsekin, mutta nimenomaan omin päin en halua lähteä näitä juttuja tekemään.

Hahhah, olin kyllä jo unohtanut millainen himotestaaja sinä olitkaan! :D Mahtavaa, kun olet taas joukossamme. :) Tuo hoitojen jännittäminen on kyllä ihan uskomatonta. Se ei jätä hetkeksikään rauhaan. Ainakin itse huomasin eläväni sitä hoitoa jo tasan siitä päivästä alkaen, kun sai tietää aikataulun. Eli ensin 3 viikkoa ihan pelkkää odotusta, kun mitään lääkettä ei edes ollut vielä otettu käyttöön. :D

Marjana