Marjana

En saanut kunnolla nukutuksi viime yönä, kun mietin tätä vauvahaavetta. Lopulta mietin sitä, että miten tämän nyt saisi unohdettua hetkeksi, kun pahimmillaan tämä kierto menee kokonaan hukkaan tuon koulutusreissuni takia ja tässä vaiheessa tuntuu, ettei haluaisi hukata yhtään kiertoa. Oikeasti se, että olen kotoa poissa juuri kriittisimmät 3 päivää, tuntuu niin järkyttävän väärältä!

Heinäkuisissa joku suositteli keskittymään niihin tuleviin hoitoihin, mutta itse en kyllä halua ajatella niin, että enää ei olisi mitään toivoa ilman niitä. Koska toivoahan on paljonkin. Toisekseen en kestäisi vain odotella... 3 kiertoa kuitenkin on vielä syötävä Clomeja ja vasta sitten tehdään inseminaatio. Eli se menee helmikuulle.



Yritän siis nyt jotenkin ottaa itseäni niskasta kiinni, lopettaa ruikuttamisen ja keskittyä mukaviin asioihin! Osaa nimittäin olla hankalaa, kun päässä pyörii vaan ajatukset, että miksi tämä ei onnistu ja kun haluaisi ne raskausuutiset nyt ja heti. Mutta yritetään. Vaikka sillä voimalla, että stressi ei varmasti auta raskautumaan.



Mukavaa viikonloppua teille siskokullat!



Marjana kp 1/30-33 yk 20

(MAMI, laitatko minulle vasta tämän perjantain kp 1:ksi, kun se vuoto alkoi kunnolla vasta viime yönä).

Mami: Siis minä olen koulutusreissulla ja mies kotona. :/ Nyt täytyy vaan kädet ristissä toivoa, että ovis olisikin himpun verran myöhässä ja tulisi silloin sunnuntaina, kun palaan kotiin.



CatNip: Reilu vuosi oltiin yritetty, kun marssin terveyskeskuslääkärille. Halusimme pikkuhiljaa ruveta selvittämään onko jossain oikeasti vikaa. Minussa ei ole mitään vikaa löytynyt tutkimuksissa ja miehessäkään ei varsinaista vikaa ole. Ensimmäinen spermanäyte oli huono, mutta toinen täysin normaali. Lääkäri kyseli kahteen eri kertaan, että oliko mies kipeänä tms silloin ensimmäisen näytteen antamisen aikaan ja koitti keksiä syytä, miksi se näyte oli niin poikkeava toiseen verrattuna. Eli varsinaista suoraa syytähän tähän raskautumisongelmaan ei ole. Toisaalta se antaa voimia jatkaa yrittämistä ihan luomunakin. Tai lähes luomuna. Onhan nuo Clomit nyt käytössä.

Täällä terveyskeskus ei ota lapsettomuusasioihin edes kantaa ennen kuin vuosi on täynnä yrittämistä. Minä en meinannut päästä lapsettomuuspolille edes yli vuoden yrittämisen jälkeen! Lääkäri käski vaan jatkamaan yrittämistä, kun "joskus se raskaaksi tuleminen vaan kestää kauemmin". Siinä vaiheessa meinasi hermot palaa ja vaatimalla vaadin sen lähetteen eteenpäin.



Mieli on ollut tänään vähän maassa. Menkat ei ole vielä edes kunnolla rysähtäneet päälle. Pientä tuhrua on tullut ja pyyhkiessä jää punertavaa paperiin. Mahaan koskee kyllä ja ensi yöstä tulee varmasti tuskallinen. Periaatteessa tämä ei siis ole edes vielä virallisesti kp 1 vaan näillä näkymin vasta huominen, kun vuoto alkaa kunnolla.



Marjana

Ele: Minulla oli nyt ensimmäinen Clomi-kierto. Ja tosiaan seuraavat pari kiertoahan on ne ratkaisevat, jolloin näkee onko pelkästään Clomista apua, kun ne ei välttämättä heti aluksi autakaan, mutta toisaalta 4 kiertoa pitempään niitä on turha syödä (tulipa pitkä lause).



Kiitos kovasta tsempeistä! Kyllä täältä taas potkaistaan uusi kierto käyntiin. En kyllä olisi vaikka vuosi sitten voinut käsittääkään miten pahalta tämä menkkojen alkaminen voi oikeasti vielä jossain vaiheessa tuntua. Jo silloin tuntui ikävältä, mutta kyllä tämä vain pahenee. Ja mitä pitempään menee, sitä enemmän siihen sotkeutuu sitä epätoivon ja pelonkin tunnetta joukkoon.

En minä toivoa ole menettänyt ja jokainen kierto on mahdollisuus. Mutta kyllä se kaiken ajoituksen miettiminen alkaa väsyttää henkisesti aika paljon. Pakko yrittää vaan ottaa kaikki ns. leikin kannalta ja pitää se huumori matkassa.



Alexandra: Juu varmasti tuo kp 10 on hyvä ajankohta. :)



Marjana

Tänne minäkin tipahdin, vaikken olisi tahtonutkaan. Vaikkei ollut missään vaiheessa raskautunut olokaan, niin silti sitä toivoi, että olisi tärpännyt. Viime kierto olisi ensimmäinen Clomifen-kiertokin, joten ekalla kerralla ei ainakaan tärpännyt... Syön vielä 3 kiertoa noita ja jos ei tärppiä tule, niin sitten tehdään inseminaatio. Toivon niin kovasti, ettei sinne tarvitse mennä.



Olen 26v ja mies on 28v ja esikoista toivotaan.

Nyt lähtee yk 20 käyntiin.



Miehen spermassa on jonkin verran ilmeisesti laatueroja, mikä todennäköisesti haittaa tätä raskautumista. Toinen spermanäyte oli kuitenkin siis täysin normaali, joten sinänsä lääkäri ei siitä ollut huolissaan, kun normaaleja siittiöitä kuitenkin löytyi toiseen näytteeseen.



Tämä kierto masentaa kyllä valmiiksi jo hieman, koska olen reissussa juuri sen viikonlopun, jolloin ovulaatio todennäköisesti olisi... Aion tikuttaa ovista, että osaisimme ennakoida, vaikka tunnen kyllä sen aika selkeästi, mutta se ei hyödytä, jos olen silloin toisella puolella Suomea.



Hieman tällainen melankolinen aloitusviesti, mutta jospa tämä into vielä nousisi täältä.



Marjana kp 1/30-33 yk 20

Tämä aamu alkoi sitten jo pienellä punertavalla tuhruvuodolla, joten sieltä se täti nyt rysäyttää paikalla parissa tunnissa. Eli tervemenoa elokuisiin sitten vaan...

Keljuttaa ihan suunnattomasti, koska olen reissussa juuri sen viikonlopun, jolle ovulaatio todennäköisesti tulee ajoittumaan, joten pahimmillaan jää koko kierto hyödyntämättä.



Voi plääh! Onneksi pääsee heti lauantaina aloittamaan nuo Clomifenit, niin saa kierron ns. nopeasti käyntiin. Tai ei se sitä nopeuta, mutta tuntuu kuitenkin, että voi tehdä jotain asian eteen jo heti kierron alussakin.



Tsemppiä joka ikiselle teille muille!



Marjana kp 1/30-33 yk 20 (!!!!)