marikka

Kiva kuulla Äitykkä, että kaikki on hyvin.

Mulla ei ulkokäännös onnistunut. En tiedä mikä tässä olisi järkevää, sektio vai alatiesynnytys. Eilen meni koko päivä alavireisenä ja itkiessä. Kaikki vauvan tavarat täällä kotona ahdistaa. En tiedä miten selviän. Lääkärin soittoa odottaessa. Tuntuu vaan niin pahalta. Esikoinen kyseessä eikä mitään hajua synnytyksestä muutenkaan, niin tuntuu että nyt ollaan ihan liian isojen päätösten äärellä. Tänään olen saanut itseni jokseenkin kasaan ja itkenyt vain pari kertaa. Ulkokäännösyritys teki vatsasta aran ja sitä särkee, muutenkin kohtu alkanut supistella enemmän ja kaikenlaista kipua on tuntunut tänään. Vauvan liikkeetkin sattuu. Koko 8 kk onnellinen ja hyvin sujunut matka on sulanut parissa päivässä epätoivoon ja särkyyn. Anteeksi negatiivinen kirjoitus, oli vaan pakko purkaa oloa.

Tänään oli neuvolalääkäri ja sain järkytykseksi kuulla, että vauva on perätilassa. RV 36+1 on tänään. Autossa pääsi pettymyksen itku. No nyt kun olen saanut asiaa sulatella, niin tuntuu jo paremmalta. Odotan että polilta soitetaan aikaa ulkokäännökseen / lantion magneettiin. Muuten on mennyt tosi hyvin voinnin suhteen.

Mukava kuulla Kanelipulla teidän kuulumisia. Oon tosi iloinen, että olet ilmeisesti saanut huonon synnytyskokemuksen kuitenkin käsiteltyä ja päässyt asiassa eteenpäin. Kaikki ei pysty noin nopeasti sitä tekemään. Oon varmasti ihanaa olla vauvan kanssa. Vaikea uskoa, että itselläni on se myös edessä.

Tosi kiva kuulla hyviä uutisia Villahuivi!

Mulla on kanssa raudan kanssa ollut ongelmia ja mun on tosi vaikea muistaa syödä rautaa, kun sitä ei saisi ottaa ruuan kanssa. Ferritiiniä ei oo kyllä mitattu, mutta Hb on laskenut alun 140:stä sataseen. Mulla ole varmaan koskaan ollut näin alhainen hemoglobiini. Onkohan koskaan ollut edes alle 130, vaikka ennen raskautta luovutin säännöllisesti verta.

Mulla on tänään äitiysloman ensimmäinen päivä. Tuntuu oudolta ja vähän pelottavalta. Synnytys on ihan lähellä jo. Toisaalta hyvä, että päivää ei voi tietää etukäteen, oon sellainen stressaaja, että tulisin hulluksi, jos tietäisin, että koska lapsi syntyy. Mutta kieltämättä synnytyskipu mietityttää ja vähän jopa pelottaa. Herään öisin miettimään kaiken maailman epäolennaisuuksia vauvan hoitoon liittyen. Onneksi on Google, josta voi tarkistaa asioita, vaikka keskellä yötä.

Ihanaa Kanelipulla ja onnea! Ikävää, että synnytyskokemus ei ollut paras mahdollinen, mutta hyvä että olette kunnossa.

Tervetuloa uusille, toivotan hyviä vointeja teille kaikille.

Täällä kauhistuttaa edelleen ajankulu. Rv 33, remppa todella pahasti kesken, kauhea kiire ja stressi töissä, liian vähän aikaa ja lähes kaikki hankkimatta vauvalle. No onneksi elämä ei lopu lapsen syntymään. Silti tuskan hiki nousee otsalle.