Mariia83

Onnea Nemi pienestä tytöstä! ❤️

Hero, hurjan kuuloinen synnytys sullakin ollut. Meillähän meni sitten melko samalla lailla synnytykset eli pidemmän ja kivuliaan kaavan mukaan 😔 Kerron tässä nyt meidän synnytys kokemuksen pääpiirteittäin. Eli vedet meni spontaanisti kotona lauantai aamuna (31.10) kello 6.00. Olin herännyt jo neljän aikaan ja lueskelin sängyssä uutisia ja kun nousin ylös käydäkseni vessassa, niin tunsin kun lapsivedet lorahti kunnolla. Siitä soitin sitten sairaalaan ja sieltä saatiin ohjeeksi lähteä parin tunnin sisällä ajamaan näytille. Supistuksia ei vielä ollut. Syötiin siinä miehen kanssa rauhassa aamupala ja pakattiin sairaalakassit loppuun. Turvakaukalokin oli vielä asentamatta autoon, mutta onneksi oli aikaa sekin hoitaa viime tipassa 😉 Kello 8.00 alkoi säännölliset supistukset ja ne tuli heti 3-5 minuutin välein. Odoteltiin kuitenkin vielä tunti ennenkuin lähdettiin matkaan. Matka oli hiukan tuskainen, kun supistukset tuli koko ajan samassa tahdissa. Ajattelinkin tuolloin, että synnytys edistyy mukavasti. Sairaalaan saavuttiin kello 10.45 ja ensin mentiin käyrille ja tarkistettiin kohdunsuun tilanne. Pettymys olikin suuri, kun kohdunkaula ei ollut auki yhtään supistuksista huolimatta. Eivät kuitenkaan lähettäneet enää takaisin kotiin pitkän matkan (100km) vuoksi vaan mentiin osastolle. Siellä vietettiinkin aika yöhön asti. Synnytys ei tuntunut edistyvän ollenkaan vaikka supistukset tulivat edellen 3 minuutin välein. Kivunlievityksenä oli lämmitettävä geelipussi jonka kanssa kävelinkin edestakaisin huonetta, kun en nukkumaankaan pystynyt. Illalla kello 23.00 kävin pyytämässä jotain lääkettä kipuihin, kun alkoi olla jo tosi väsynyt. Sain opamoxin ja oxynormin, mutta niistä ei ollut mitään apua. Sinnittelin vielä pari tuntia, kunnes yöllä kello 1.00 sanoin kätilölle, että en kestä enää. Silloin kohdunsuu oli vasta 3cm auki, mutta siirsivät saliin, kun ei ollut ruuhkaa ja että saisin paremmat kivunlievitykset. Salissa ensimmäisenä kokeiltiin ilokaasua, mutta se ei juurikaan auttanut. Seuraavaksi menin ammeeseen ilokaasun kanssa ja siellä olinki puolitoista tuntia. Kunnes aloin oksentamaan holtittomasti, luultavasti ilokaasusta. Siitä takaisin sänkyyn ja vihdoin sain kauan odottamani epiduraalin ja voi sitä onnen tunnetta, kun kaikki kivut hävisivät! Kello oli tässä kohtaa 9.00 aamulla ja lääkkeen avulla sain nukuttua pari tuntia. Miehellekin tuotiin patja saliin ja hän nukkui siinä lattialla. Heräsin jossain kohtaa, kun kivut palasivat, mutta onneksi sain lisää epiduraalia. Kello 13-14.30 kohdunsuu oli auki 6cm, mutta edelleen oksensin paljon. Kaikki mitä join ja yritin syödä, niin tuli ulos. Ajattelinkin mielessäni, että miten ihmeessä jaksan synnyttää, kun ei ole energiaa kropassa. Laittoivatkin kaksi pussia nesteytystä suonen kautta. Tätä tuskaa jatkui myöhään iltaan saakka, kunnes vasta kello 22.50 oli kohdunsuu täysin auki. Supistukset ei kuitenkaan riittänyt kunnolla joten niitä avitettiin oksitosiinilla lähes koko salissa olo ajan. Ponnistuvaihe tuntui ikuisuudelta vaikka se kesti todellisuudessa vain 27 minuuttia. Aika tuskaa sekin oli, kun supistukset olivat niin lyhyitä. Sitten kun tunsin, että nyt vauva tulee, niin hän tulikin niin vauhdilla, että kätilöt yritti estää tulemasta niin nopeasti, että vältyttäisiin repeämiltä, mutta kyllä siinä toiseen asteen repeämät tuli. Ensin epäilivät niitä 3. asteen, joten tikkasivat minut leikkaussalissa. Vertakin menetin aika paljon synnytyksessä eli yhden litran.

Onnea pikkuisesta Hero! ❤️ Hyvä, että kaikki sielläkin kunnossa. Nauttikaa pienokaisesta, nuo ensimmäiset päivät ovat maagisia ja kiva, että tekin pääsitte perhehuoneeseen.

Mulle tuli synnytyksestä 2.asteen repeämä ja on kyllä vieläkin tosi kipeä, että olen koko viikon syönyt 800 buranaa 😔 Pitkään istuminen on hankalaa. Kätilön kanssa käytiin synnytystä läpi ja kerroin kyllä, että jos lapsia olisi tulossa lisää, niin en synnyttäisi uudelleen alakautta vaan valitsisin sektion. No onneksi se on ohi nyt.

Eilen käytiin ensimmäinen pieni vaunulenkki vauvan kanssa. Huomenna varmaan uusiksi jos on hyvä keli.

Ihanaa Hero! Tsemppiä kovasti synnytykseen! Huomenna olisi isälle hyvä päivä syntyä 😍👍 Toivottavasti sulla menee hiukan lyhyemmän ja helpomman kaavan mukaan. Mulla merkattiin synnytyskertomukseen koko kestoksi 32 tuntia, mistä avautumisvaihe oli pelkästään lähes tuo aika 😱 Oltiin sairaalassa 4,5 päivää koko perhe. Meillä oli siis perhehuone ja onneksi saatiin se, koska olin synnytyksen jäljiltä kuin junan alle jäänyt ja leikkurissa puudutti tikkauksessa koko alakropan, niin en päässyt edes sängystä ylös. Suosittelen itse perhehuonetta varsinkin jos on ensisynnyttäjä. Tyksissä tuo perhehuone maksaa n.100€/vrk. Meille taitaa tulla n.500€ lasku siitä, mutta itselle se oli ainut ja paras vaihtoehto siinä kohtaan, että en kadu. Lisäksi koko henkilökunta oli erittäin ammattitaitoista ja ystävällistä. Kotiuduttiin eilen vasta, kun vauva vietti yhden yön teho-osastolla korkean kuumeen vuoksi. Onneksi mitään ifektiota ei ollut 🙏🏻 Ensimmäinen yö vietetty kotona ja kiltiltä pojalta vaikuttaa. Herää syömään neljän tunnin välein, että äitikin saa hiukan nukkua. Välillä pitää jopa herättää syömään, kun poika nukkuisi pidempääkin. Imetyksen kanssa on hiukan haasteita. Aluksi sairaalassa söi rinnalta ihan hyvin (tarvittiin kyllä rintakumi, muuten ei kelvannut), mutta teholla sai tietysti pullosta maitoa, niin nyt ei ole niin innoissaan ollut tissistä. Olenkin pumpannut maitoa useamman kerran päivässä ja antanut pullosta. Oli tarkoitus välttää korviketta jos mahdollista, mutta teholla olivat joutuneet antamaan sitä myös, koska luovutettua äidinmaitoa ei ollut varastossa. Jos en ole saanut tarpeeksi maitoa, niin olen sitten antanut korviketta. En aio stressata siitä sen enempää, pääasia, että pikkuinen saa ravintoa. Muuten on mennyt tosi hyvin ja omasta puolisosta on ollut suuri apu, en varmasti olisi pärjännyt ilman häntä. Viime yönäkin hän nousi itse toisella ruokinta kerralla antamaan pullosta maitoa 💙 Vauvakin tuntuu viihtyvän hänen sylissään ja hoidossaan paremmin, mutta se on se kokemus ja varmuus vauvan käsittelyssä mikä hänellä on. Itselle kaikki on niin uutta. On se silti niin hieno tunne katsoa omaa lasta, voisimme tuijottaa häntä koko päivän 😍

Täällä pieni poika saatu vihdoin maailmaan 1.11 klo 23.26. Pituutta 52cm ja paino 3570g 💙 Synnytys oli pitkä ja rankka, mutta kirjoitan siitä paremmin myöhemmin. Nyt tutustutaan täällä toisiimme 😍 Tsemppiä muillekin synnytykseen!

Onnea Buns! Ihanaa, että siellä meni kaikki hyvin! ❤️ Täällä ei vieläkään vauvaa sylissä. Ollaan tosiaan oltu täällä eilisestä aamupäivästä asti, mutta hitaasti edistyy, vaikka kipeitä supistuksia on ollut siitä asti. Kolme epiduraaliakin jo saanut ja oksitosiinia tiputetaan tällä hetkellä. Tämä synnytys menee kyllä pidemmän kaavan mukaan ja on kyllä ollut hurjaa. Toivottavasti iltaan menneessä olis pieni jo ulkona 💙