Mamiii

rv 7 ja kenellekkään ei jää epäilyksi :D ellei ole joku tosi löysä paita/mekko. Olen hoikka, ja kaksi lasta syntynyt 07 ja 08. Heidän kanssaan ei masua vielä näkynykkään tässä vaiheessa,samanlainen oli silloin ehkä rv 14-16 tienoilla :D tosi kaksos mahdollisuuskin on,joten mistäs sitä tietää ;)

ai kamala tätä väsymyksen määrää! voisin vain nukkua ja nukkua...olen pahoillani muiden puolesta joilla kaikki ei ole mennyt hyvin. Ja onnea kaikille plussanneille :) Mä meen perjantaina ultraan, varmistamaan että kaikki on hyvin ja "pelkopyllyssä" katsomaan ettei vaan olisi kahta :D toki tuplaonnihan se on,mut kuhan nyt olisi se yksi mikä pysyisi loppuun asti sisällä :)

Heips liityn joukkoonne :) minulla nyt rv 7+1 menossa :) raskauden oireet alkoi ennen plussaa tosi vahvoina ja teinkin yhden viikon aikana ennen plussausta varmaan 5 testiä ja ihmettelin ku negaa vaan näyttää,tosin plussa pärähti pari päivää ennen menkkojen alkua:) Minulla synnytykset 07 ja 08, ja yksi km huhtikuussa 2013. Nyt sitten odoteltais taas ja toivotaan että asukki pysyy sisällä. Erilaista tässä raskaudessa on ollut kaikkiin muihin verrattuna pahoinvointi,oireiden aikanen alku, ja todella vahvat oireet ja INHOTTAVAT FINNIT:(( niitä minulla erittäin harvoin on... niin ja tietysti masu on jo aika iso,joten olen ruvennut miettimään kaksosten mahdollisuutta :D nähnyt niistä untakin muutamana yönä jo ennen plussausta..hui...mitenköhän tänne saisi kuvan teille masusta,niin näkisitten kuinka hurja se on..j olis kiva nähdä muidenkin alkumasuja ja masujen kehitystä :))

Esikoinen 8 h ponistus vaihe 15 min. Epiduraali oli puudutuksena

Toinen 3 h,ponnistusvaihe 2 min (sairaalassa ehdin olla 20min) Spinaalin ehdin just saamaan puudutukseksi.

Ja tosiaan jos kolmas nyt saa alkunsa niin mietin kans et pitääkö mennä telttailee sairaalan pihaan hyvissä ajoin ;D että ehtii ajoissa

olen pahoillani RIX.

Eilen aamulla siis laitoin sitten cytotecit emättimeen,vuoto alkkoi heti ja tosi rajuna,suuria mandariinin kokoisia hyytymiä jouduin ponnistella ulos, päivällä lähti taju ja mies soitti amblanssin.Eli henkihän tässä meinas lähteä verenhukan takia. Sairaalassa gyne yritti eka pihdeillä kaivaa hyytymiä,olin tajuissani ja kipu oli sietämätöntä suorastaan kidutusta. Väkisin  suihkutti sitten nenään rauhottavaa ja kipulääkettä,koska olin ihan paniikissa. Mieheltä meinas mennä taju myös. Sitten kiireelliseen kaavintaan leikkuriin ja verensiirtoon. Leikkurissa oli joutuneet intuboida minut koska hapisaturaatio laski kovin alas ja meinasin lakata hengittämästä. Toimenpide itsessään ei kestänyt kuin 10 min. mut siinä ajassa meinas jo elimistö pettää. Heräämössä heräsin ja nielu oli niin turvoksissa etten meinannut saada henkeä eli jostain lääkkeestä allerginenreaktio sitten sitä taas läkittiin. Eli aika monat kertaa oli hengen lähtö lähellä. Mutta kaavinnan jälkeen vuoto ollut tosi niukkaa ja kipuja tuskin ollenkaan.Enemmänki lihas kipuja liikkuessa kamalasta jännityksestä ´sairaalassa,ja mustelmia kun pökerryin vessan nurkkaan ja kolhin itseni,toki henkisesti ihan loppu koska tilanne ollut muutenkin raskas ja pelottava.Onneksi mies sai jäädä yöksi osastolle samaan huoneeseen vierelle. Koska yöllä heräsin vastasyntyneiden ihmeiden itkuun ja itkuhan siinä itsellekkin tuli,onhan se rankkaa kuulla pienen ihmeen itku, kun on edellisenä päivänä vetänyt oman pienen ihmeensä pöntöstä alas. Onneksi pääsin jo tänään kotiin ja lapset lohduttaa iloisudellaan. Kamala pelko jäi ja ihan heti ei tee mieli raskautua uudelleen. Kannatan kaapimista mielummin, vaikka vuoto olisikin siedettävissä määrissä ja supistukset hoidettavissa kipulääkkeillä kotona on se kaapiminen silti inhimmillisempää.Nukut,ei isompia kipuja tai jälkivuotoja.