Lumotar
Seuratut keskustelut
Kommentit
Meerkatti, ihmettelin miten et muka näe mitään viivaa, niin selkeältä se kännykän näytöllä näytti. Nyt kun avasin koneen ja katsoin tästä isommalta ruudulta, niin totta, ei näy samalla tavalla. Mutta jollei siellä sitä olisi, niin ei se kännykkään näkyisi plussana. :)
Helpottaa kun tietää mitä kohtaa pitää tiirailla, niin teinpä pienen merkin tuohon viivan kohtaan, tässä tiirailtavaa. :) Toivottavasti Äiti ei tykkää huonoa että kopioin kuvan ja muokkasin...
Mutta viiva siellä on, se on varmaa. :D
Käyn ajoittain taustalla kurkistelemassa...
2äiti84: Kyllä siinä ihan tiirailematta näkyvä viiva on! Eikä mikään viivan paikka, vaan tummana kajastava viivan alku. :) Vastaa dpo:ta mielestäni, nyt toivotaan että pikkukaveri tarraa lujasti kiinni ja viiva vahvistuu jo parissa päivässä! Varovaiset onnittelut!
Tämä äiskä jättäytyi jokunen aika sitten taka-alalle n.8kk:n yrityksen jälkeen, kun plussaa ei kuulunut. Ainakin osasyyksi selvisi silloin hypotyreoosi, ja arvot olivatkin sen verran pielessä, että vauvahaaveet kannatti hetkeksi jättää, ja aloinkin syömään uudestaan pillereitä. Nyt alkaa olemaan lääkitys kohdillaan, ja vauvahaaveet saavat taas luvan nostaa päätään. Tänään pitäisi aloittaa uusi pillerilevy, mutta saapi jäädä kaappiin. :) Kolmonen saisi luvan tulla.
Lokakuisiinhan tieni vie, mutta oli pakko tänne tulla tuota äitin plussaa kommentoimaan, niin tulipa nyt rupateltua sitten tänne. :)
Aco
Eleanora: Surullista tuo, että tk:ssa suhtaudutaan noin nihkeästi noin yksinkertaiseen ja vaivattomaan tutkimukseen. :( Itse en ikikuunapäivänä olisi mennyt terkkariin valittamaan väsymystä, vetämättömyyttä (lue:laiskuutta), ärtyneisyyttä, alakuloisuutta, sun muita oireita joita vajaatoiminta aiheuttaa, niin lievänä ne kuitenkin omalla kohdalla esiintyi. Olisivat varmaan lyöneet masennuslääkkeet käteen ja käskeneet kotiin nukkumaan.
Työskentelen itse hoitoalalla, joten tilasin itse itsestäni ko. labrakokeet ja kävin antamassa näytteet, en uskonut että niissä olisi mitään häikkää kuitenkaan lähinnä kai halusin juuri poissulkea vajaatoiminnan mahdollisuuden, kun plussaa ei kuulu. Voitte uskoa, että olin hieman yllättynyt TSH-arvon ollessa 19 (viitearvojen yläraja 3,6)... Lääkityksen sain sitten tk:n kautta kun vein labratulokset lääkärille käteen ja kysyin että mitäs tehtäis. :) Mutta itseasiassa vasta taudin toteamisen jälkeen tajusin oireet joita mulla oli ollut, ne on tulleet niin hitaasti että niihin on tottunut ja sen takia niitä ei ole edes tajunnut olevan. Joskus arvot voi olla tosi kovastikin pielessä, ja ihminen itse ei hoksaa koko asiaa. Sitä vaan keksii kasapäin muita selityksiä esim. väsymykselle.
Sori että tästä tuli nyt tämmönen virsi kilppariarvoista, aihe ei ole kovin mielenkiintoinen, mutta jos voin yhdenkään ihmisen kokemukseni kautta saada hoksaamaan oman piilevän vajaatoimintansa ja siten auttaa esim vauvahaaveissa, niin tämä virsi on ajanut asiansa.
Aco
Toukokuisissa taisin viimeksi kirjoitella, kolmas oli kovasti toiveissa. Nyt olen jättäytynyt vauvahaaveista syrjään ja vähemmän lukenutkin. 8 kiertoa taisi yritystä mennä ilman minkäänlaista tulosta, liekö edes ovuloin. Itselläni todettiin syksyllä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka selittää omalla kohdallani toivottoman raskautumisen. Lääkitys on aloitettu, mutta kilpirauhasarvojen tasaantuminen voi viedä pitkäänkin. Endokrinologit lisäksi suosittelevat vauvahaaveiden siirtämistä vajaatoimintaisena, ensinnäkin raskaaksi tuleminen on hyvin hyvin epätodennäköistä, ja jos raskaaksi kuitenkin onnistuisi hankkiutumaan, vajaatoiminta voi pahimmassa tapauksessa haitata sikiön kehitystä, jollei tilannetta saada korjaantumaan raskauden alusta saakka lääkehoidolla. Katsoimme siis parhaaksi laittaa vauvahaaveet syrjään, onhan meillä jo kaksi ihanaa lasta olemassa. Jonkinlainen itsesuojeluvaisto ehkä pelaa, sillä päätöksen jälkeen olen alkanut etsiä positiivisia puolia siitä että vauvaa ei nyt tulekaan, säästyy yövalvomisilta, jne... Varmaan jonkinlaista pettymykseltä itsensä varjelemista. :) Ehkä kuitenkin joskus vielä, vuoden-parin päästä? Kuka tietää.
Mutta tärkein, miksi tulin tämän kertomaan: Käykää terveyskeskuksessa pyytämässä TSH:n ja T4-V:n (kilpirauhaslabrat) määritystä, jos vauvaa ei ala kuulumaan. Vaikkei muuten olisikaan vielä kiire tai halua sen enempää lähteä huonoa tärppiä selvittelemään, mutta tuntuu tämä kilppariongelma olevan yleisempi kuin mitä uskoisikaan... Ja ainakin itsestä tuntuu, että tärppäämättömyys on helpompi hyväksyä, kun tietää missä syy on.
Tsemppiä kaikille täällä vielä keikkuville, toivottavasti tie vie odottajien puolelle ennemmin tai myöhemmin kaikilla sitä toivovilla. :)
Olisko aika mahtavaa kun voiskin piirrellä punasia viivoja kaikkien muiden testeihin, ja ne vielä pitäisi paikkansakin. Vois jakaa plussia kaikille niitä haluaville. :D
Joskus kun on oikein kovasti toivonut sitä viivaa siihen vitivalkoiseen negatestiin, niin höyrypäissään on jopa sekunnin sadasosan saattanut käydä mielessä että olisko se enemmän plussa jos siihen piirtäis sen viivan punasella tussilla. :D Miten niin pää leviämässä?
Mulla taisi tulla tuo muutaman kuukauden yritystauko sillon syksyllä ihan hyvään väliin, ehti ajatella monta asiaa. Sillon alkuvaiheessa jopa senkin, ettei sitä kolmosta ehkä koskaan tulekaan, ja monta hyvää perustelua sille, miksi kaks on ihan tarpeeks. Ihan tervettä pohdiskelua tuli käytyä läpi. Nyt tuntuu, että uuteen yritykseen lähteminen tuntuu paremmalta, vapaammalta ja jotenkin jopa siltä, että sellanen pakkomielle kolmosesta on poissa. Yritämme toki, mutta tietyllä tapaa senkin vaihtoehdon on hyväksynyt, ettei sitä kolmosta välttämättä yrittämisestä huolimatta tule. Aika näyttää. :)