leontine

Clueless : Ultra tehtiin sisäkautta, ja kierron piti olla n. 51 pvä :D ja pillereiden lopetettua on heitellyt kierrot 39-70pvä... joten tämän takia halusivat tehdä ultran, jotta saisi selville lasketun ajan ja missä mennään tällä hetkellä.
Ihanaa että kerrotte myös jouluna ja en ole ainut nuori tällä palstalla! :)

Mua oikein pelottaa iltasin mennä nukkumaan, ku tietää mikä aamu taas on tulossa... Joksin olo helpottaa iltaa kohden, kun aamupäivä menee vähän väliä tuskaillen että kohta pitää taas juosta vessaan yökkimään.. 

Oi, ompa täällä ollut keskustelua viime käynnistäni!

Paljon Onnea ja tervetuloa mukaan, H Keiju ja Future!

Tänään olin ensimmäisessä neuvolakäynissä, ja samalla oli sitten ultra, jotta neuvolatädit saivat selvää raskausviikoista minun niin epäsäännöllisistä kuukautisista. Ja selvisi sitten että mennäänkin jo 7+3 joka oli positiivinen yllätys (kun tuli viikko ja pari päivää lisää). Samalla ultassa sanottiin että sydän näyttäisi lyövän ja keskenmeno riski pienenee huomattavasti, kun sieltä masusta löytyi elävä alkio.

Oireina on jatkunut tämä etovaisuus, ja aamulla taas tuli ylös... sen myötä ei mikään oikein uponnut 14 asti, ja sitten vasta pystyi syömään kunnolla.. ja samalla olo on helpottanut, mutta on näitä etovuuskohtauksia vähän väliin. Niin tämä pahoinvointikin tuntuu jo siedettävältä, kun toivon mukaan loppuisi tammikuussa jo!  Ja lisäksi tullut todella tiheytynyt pissalla juokseminen, yölläkin sai nousta vessaan. Maha on turvonnut ja tissit arat.
Robinette-: Alavatsakivuista, niin minulla oli ovuloinnista ne kolme ekaa viikkoa maha kipeenä melkeinpä kokoajan. mutta nytten etovan olon myötä loppunut tuo mahan jolliminen.
Ja syömiseen tullen, niin en ainakaan näin alkuun ole tarkaan mitään katsonut, mutta pahemmin mitään mitä ei saisi syödä, niin ei edes tee mieli! 

Tämä oli mukavaa käydä neuvolassa kun sai läjäpäin papereita ja tietoa kaikesta, ja voinkin jo varailla verikokeisiin aikaa ja uutta neuvolaaikaakin. 

Rapo : "Vatsa huutaa ruokaa, mutta ajatus kaikesta etoo." Tuo on niin tuttu tunne! ja ihan KAUHEA! Voimia sinne!! :) Ja Kaikille muillekkin huonovointisille, toivottavasti menee kohta ohi meillä kaikilla tämä huonovointisuus!!
Täällä olaan ihan Helsingistä.

Me emme ole vielä kertoneet tästä muuta kuin parille parhaalle ystävälle, ja olisi tarkoitus jouluna sitten kertoa vanhemillemme ja sisaruksillemme. Minulta tämä kertomattomuus tekee tiukkaa, kun niin haluisin onnestani kertoa koko mailmalle tästä ihanasta uutisesta. Mutta onneksi vain viikko vielä, niin saa sitten avata suunsa! 

Oletteko kertoneet kelle jo? ja milloin ajattelitte kertoa muille? Ja millaisia reaktioita on ollut (esikoista odotellessa)?

Me olemme myös miettineet että miten meidän vanhemmat suhtautuu asiaan, kun minä vielä opiskelen.. ja nuorten ikämme suhteen (20 ja 23). No onneksi iässä ei pitäisi olla valittamista, koska meidän molempien vanhemmat ovat myös saaneet esikoisensa nuorena, melkeinpä samassa iässä. :)

Leontine rv 7+3

Ja sieltä se yökkö tuli tänä aamuna, ajattelin että jos herään ja saisin nopeasti jotain syötyä ettei etovuus ehdi iskeä.. ja siinä ruisleivät veden kera... eikä 5 min niin oli jo ylhäällä, sen jälkein sain puolikkaan vesilasin kamppailtua, ja se nyt toistaiseksi on pysynyt alhaalla... Olin eilisen aamun jälkeen melkein varma että tänään ei kyllä pysy sisällä.. 

Clueless: söin ennen raskautta paljon eri vitaminejä ym.., mutta nytten raskautumisen myötä hain apteekista Mama Multivitamin valmisteen(tässä on jätetty a vitamiini pois,ja on paljon kaikkia hivennäisaineita ja oikea määrä vitamiinejä jonka raskaana oleva/imettäjän pitäisi saada..),  ja juon joka aamu berokkaa, kun siihen olen tottunut. 

Tällä on olo vaihdellut vähemmän etovasta ja melkein oksennukseen... onneksi se yökkö ei vieläkään ole tullut, vaikka tänään aamupäivällä se on ollut todella lähellä! Ja tämän päivän olot ovat olleet kauheimmat koko ajalta, koko aamuna ei mennyt muuta kuin vettä alas.. ja kun sain päivällä nukuttua, koiran kanssa ulkoiltua sen jälkeen.. nii ihana mieheni tokaisi että syödäänkö takoja, ja minun heti teki mieli niitä (yksi lempiruuistani) niin aluksi kokkaaminen oli aika etovaa, mutta siitä selvittyä ja ekan haukun otettua niin oi että kun ne upposi! Ja olin niin onnellinen tästä! ja etova olokin helpotti! siinä kun pelkällä keitolla elänyt koko viikon... Ja söin sitten lisää parin tunnin päästä, kun oli niin ihanaa kun ruoka maistui! :) Pelkään taas aamua jos on samanlainen kuin tänään, että mikään ei mene alas, ja tokaisin miehelleni että pitäisi laittaa herätys parin tunnin välein yöllä ja syödä, ettei paha olo yllättäisi aamulla!
rv 5+5

Rapo: Sinun ei tarvitse kertoa raskaudestasi, näin olen asian ymmärtänyt. koska usein työnantajat 20-30v ihmisiltä kyselee perhetilanteista ja onko toivomusta lapsiin (ja siihenkään ei tarvitse ns vastata) koska työllistämis päätökseen ei saa vaikuttaa naisen tuleva raskaus ym.