Leila Koo

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Entisessä työpaikassani oli kaksi tällaista tyyppiä töissä määräaikaisella työsopimuksella. Sopimuksia ei uusittu, vaan tilalle palkattiin sellaiset tyypit, jotka eivät häiritse muiden työtä.

Eli siis introvertit laitettiin pihalle koska ekstrovertit häiriintyivät heistä?

Häiritsevien ekstroverttien työsuhteita ei uusittu. Toinen heistä oli vielä huonetoverini. Ei auttanut ollenkaan, jos pyysi häneltä hiljaisuutta. Oli kiire monisarakkeisen raportin tekemisessä eikä Exel ole vahvimpia ohjelmiani. Kolmantena päivänä raportin teon aloittamisesta toin kotoa kuulosuojaimet - tosi juttu, vaikka voi olla vaikea uskoa. Huonetoverini Silja viittilöi ruokatuntiin asti ottamaan kuulokkeet korvilta, koska hänellä on asiaa. Iltapäivästä hän hiljalleen luovutti. Sain raportin kasaan.

Entisessä työpaikassani oli kaksi tällaista tyyppiä töissä määräaikaisella työsopimuksella. Sopimuksia ei uusittu, vaan tilalle palkattiin sellaiset tyypit, jotka eivät häiritse muiden työtä.

Älytön kysely. Olen ollut naimisissa 171 cm pitkän miehen kanssa. En koskaan suunitellut hänelle jotain uutta vartalotyyppiä tai edes miettinyt, miltä hän näyttäisi 52 kiloisena tai 140 kiloisena.

Toisinaan, kuten monia muitakin elämän valintojani.

Elämää ei voi ymmärtää kuin taakse päin katsoen, kun elämän palapelissä alkaa olla tässä iässä jo enemmän paloja paikallaan kuin hajallaan ja kuvio alkaa hahmottua. Yhtä palaa ei kannata jäädä tuijottamaan, jos sen on jo ottanut osaksi kuviotaan, se on siinä.

Paras lapsuudenystäväni oli juutalainen Sulamith. Olisin toivonut, että meidän kotona oven pielessä olisi ollut Mezuza niin kuin heilläkin. Sulamith kosketti sitä kotoa lähtiessään, kun tulin hakemaan häntä ulos.