Leila Koo

Kannattaa pyytää asiantuntija katsomaan. Puutarhasuunnittelija näkee nopeasti, mitä kannattaa tehdä jo olemassa olevalle kasvillisuudelle ja osaa suositella mahdollisesti uusia istutettavia kasveja, kiveyksiä tai muita pihan rakenteita.

Säästätte pitkän pennin rahaa, kun vältytte aloittelijan virheiltä kasvien ym. kanssa.

Jos se on vanha piha, niin siellä saattaa kasvaa ehdottomasti säästämisen arvoisia harvinaisuuksia, oikeita kasviaarteita. Ei kannata raivata, jos ei ymmrrä mitä on raivaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei heitä haluta vaientaa, heitä ei vain jaksa tietyn pisteen jälkeen enää kuunnella. Siinä missä ko henkilö velloo ehkä pitkäänkin niissä traumoissaan, ei muut vain jaksa kuunnella koska he ovat jatkaneet elämäänsä eteenpäin sinun kokemastasi vääryydestä huolimatta.

Näinhän se ikävä kyllä taitaa olla. Mutta entäs sitten, kun terveyskin on mennyt, eikä sitä asiaa haluta myöntää eikä korjata? Onko yhtään ajateltu sitä, miltä tästä yksinäisestä tuntuu? Onko se oikeudenmukaista silloinkin, että mikään taho ei tähän asiaan puutu? (Yksittäisen ihmisen on vähän vaikea puuttuakaan asioihin, mutta olisihan sellainen taho oltava olemassa, joka ei antaisi vääryyksien enää jatkuakaan. Jokaisen ihmisen elämä ja terveys on nimittäin tärkeä ja ketään ei saisi kohdella huonosti. Ja kaikkien terveys pitäisi asianmukaisesti hoitaa kuitenkin ja virheistäkin pitäisi pystyä kantamaan vastuuta. Kaikki ei tunnu siihen pystyvän, niin toiset siitä sitten kärsii.)

Hoitovirheissä auttaa potilasasiamies.

Lainopillisissa vääryyksissä auttaa oikeusavustaja.

Iso osa elämän vääryyksistä ja epoikeudenmukaisuuksista ei ole suoraan kenenkään vastuulla. Välillisesti on meidän kaikkien vastuulla.

Niin... Mutta (usein?) asioita voidaan selitellä monella eri tavalla, ja kirjata nämä asiat mustaa valkoisella, niin mitään ei enää saa selville myöhemmin, miten se asia on oikeasti ollut ja asioiden selvittelyä pitkitetään. Näin ollen ei pysty enää jälkikäteen selvittämään, mitä oikeasti on tapahtunut.

Näissä tapauksissa potilasasiamiehistä tai oikeusavustajista ei välttämättä apua ole, eikä heitä välttämättä kiinnosta olla apuna selvittelyissä muutenkaan tällaisessa tilanteessa. Näin ollen tämä yksinäinen jää yksin niiden asioiden kanssa ja lisäksi terveyden menettäneenä. Eli ei aina tapahdu oikeus niin kuin kuvitellaan.

Ikävä tilanne sitten. Mutta kukaan ei pysty muuttamaan asiaa paremmaksi olemalla vääryyttä kokeneen seurassa ja kuuntelemalla hänen murheitaan. Ihmisillä on omat elämänsä ja jokainen elää omansa niin kuin parhaiten osaa ja pystyy. Ei kannata ottaa omien murheidensa lisäksi taakakseen vielä omaa surkeuttaan valittavaa ihmistä.

Oli aina yhtä haikeaa, kun kurssi valmistui ja lähti oppilaitoksesta. Monet opiskelijat on jääneet mieleen, erityisesti ne, joilla oli vaikeuksia ja joita pystyi jotenkin auttamaan. Kaikille toivon parasta mahdollista elämässä.

Ikäeroa 1,5 vuotta. Mies on vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Osta kotiin vain halpoja elintarvikkeita, joita on varaa hankkia suuria määriä. Alkuun pääsee vaikka näillä:

perunoita, porkkanoita, sipuleita, lanttuja tai nauriita, kaalia, kuivattuja herneitä, papuja ja linssejä

näkkileipää ja halvinta margariinia tai ruokaöljyä

maitojauhetta tai kikhernejauhetta

Ravintoarvot kohdillaan ja sen verran vaivaa valmistamisessa, että mies ei ehkä syö kaikkea?

Niin mä ostankin. Perunoita, juureksia, jauhelihaa, kaikkea tuollaista. Niitä ei tietenkään syö mutta leivät, leikkeleet, hedelmät. Sellaiset menee heti.

Ei leikkeleitä kannata ostaa. Leiväksi ei tuoretta, vaan halvinta näkkileipää. Halvimpia satokauden hedelmiä vaan ostaa tarpeeksi, niin että riittää koko perheelle.