lauraanniina

Synnytyskokemus on tietysti jokaisella omanlainen, mutta kerron nyt omani. Minulla on kaksi synnytystä takana, ja ne olivat hyvin samantyyppiset. Molemmat alkoivat lapsiveden menolla. Esikoisen synnytyksen supistukset olivat juurikin menkkamaisia, mutta eivät kamalimmasta päästä itselläni. Synnytys supistukset tuntuivat kuin joku valtava paine tulisi vatsalle, ja puristaisi siitä kohtaa. Ja kehossa meni kuumia aaltoja. Ekassa ne tuntui pahemmin, toisen lapsen kohdalla selkeästi lievemmin. Ekan lapsen kohdalla se kipu tuli niin yllätyksenä että oli vaikeaa hengittää, minkä vuoksi suosittelen hengitysharjoituksia. Kun hengittää hyvin supistuksen tullessa, se helpottaa oloa. Minä käytin apuna sitä maskia, mikä laitetaan naamalle ja hengitin siihen syvään joka kerta kun supistus tuli. Se myös lievitti jännitystä. Synnytys oli nopea, supistuksia tuli tiheään, ja kesti yhteensä kolme tuntia. Muistan että en ehtinyt kunnolla hengähtää kun jo taas tuli uusi supistus. Ääneenkin sanoin: ”tätäkö täytyisi kestää 10h?” Kun kuvittelin, että eka synnytys kestää aina pitkään. Ei onneksi ollut näin.

Tokan kohdalla synnytys alkoi yöllä ja torkuin kotona, ne oli niin lieviä, kuin vähän menkkajomotuksia olisi, että vähän vaan hengittelin syvempään niiden tullessa ja jatkoin unia. Sitten kun tuli napakampi supistus, nousin ylös ja tunsin että se vauva tulee. Se paineen tunne on ihan hirveän iso. Ehdittiin just sairaalaan ja tunsin kun meinaa tulla ulos se vauva. Synnytyssalissa pötkölleen ja heti ponnistamaan. Ja mun supistusvaiheet olivat siedettäviä mulle (en tarvinnut/ehtinyt ottaa mitää kivunlievitystä), niin se ponnistusvaihe tuntui kun joku repisi sieltä alhaalta, et kiristää ja polttaa niin pirusti ja sit jos ponnistat niin pelkäät että paikat kirjaimellisesti repeää. Se oli mulle pahin hetki, ja molempina kertoina tuntui että en pysty siihen. Mut tunteesta huolimatta niin ei käynyt (ekasta 1 tikki, tokasta ei mitään) ja kyllä siihen pystyin. Mä lähdin molempiin synnytyksiin pelkäämättä ja tulee mitä tulee - asenteella. Osasin olla rennosti sen suhteen. Se varmaan aiheutti sen että supistukset meni niin luontevasti, kun en vääntänyt niitä vastaan, vaan annoin tulla. Hengittäminen toimii parhaiten! Jos yhtään sekoaa hengityksessä niin menee koko pakka sekaisin. Toivottavasti tästä oli jotain apua sulle :)

Ainiin, ja kannattaa tyhjentää suoli ennen synnytystä, mulla ekan lapsen kohdalla tuli niin kamala ummetus synnytyksen jälkeen että se kipu oli pahempaa kun alapääkipu. En voinut ees istua tuolilla kunnolla.