Larsku85

Täällä myös yks, jonka yö meni ihan pipariksi. Ja nyt on ihan puolikuollu olo. Heräsin yöllä kolmen aikaan pissalle ja valvoin puol kuuteen. Mietin vaan miten kiva ois nousta ylös tekemään jotain, mut ei sitä oikein tohon aikaan yöstä keksi mitään tekemistä, joka ei häiritsis miestä. Vähä ennen kuutta sain toki uudelleen unen päästä kiinni, mutta tosi levotonta oli sekin nukkuminen.



Nauku, HUI KAMALA miten sua ollaan oikein pistetty! Minä varmaan oisin puolikuollu, jos noin ois käyny. En tykkää verikokeiden ottamisesta yhtään, vaan meinaan aina pyörtyä.



Voi teitä pahoinvoinnin kanssa kamppailevia enskoja! Tsemiä kamalasti! Itte kärsin siitä ikuisuudelta tuntuvan ajan ja vihdoin tajusin sitten hakea sairaslomaa viikon 20 paikkeilla, sillä havaitsin, että huono olo oli kahta kauheempi kun oli töissä. Ja sitten se pikkuhiljaa loppuikin, kun sai vaan rauhassa olla kotona.



Mörötin, voimia sinne! Nyt vaan sitten otat rauhassa ja kasvattelet vauvaa vielä jonkin aikaa. Tulehan sitten kertomaan, että mitä sulle tapahtui, kun sairaalaan jouduit...



Burdella oli kivoja neuvolakuulumisia. Hyvä, että oli kaikki ok. Meillä ois kans huomenna taysin synnytysvalmennus, millanen se oli?



Sippu, mua alkaa jännittään sun puolesta! Aika hurjaa, että sulla saattaa tulla lähtö synnärille ihan minä hetkenä hyvänsä!



Osse, ihan samalta kuulosti toi miehen touhu teillä kun meilläkin :D Eli liukkari ja kortsut pisti heti miehellä silmään :)



Heidi, mulla on kans kylkiluut ollu jo monta viikkoo tosi kipeet. Aluks ne oli vaan tosta tissien alta kipeet, mutta nyt lisäks selän puolelta. Hyvää istuma-asentoo on siis tosi hankala löytää.



Ja sitten vastaankin tässä gallupeihin. Ollaan miehen kans oltu yhdessä vajaat kaks vuotta, lokakuun eka päivä on meidän 1-vuotis kihlajaispäivä. Ajateltiin kyllä keksiä silloin jotain romanttista ja kivaa, koska me ei juhlittu juuri mitenkään kihlautumistamme vuosi sitten ja se on harmittanu näin jälkeenpäin kovasti. Mutta saa nyt nähdä missä kunnossa olen silloin, tiedä vaikka synnyttämässä :)



Ammatiltani olen opiskelija, ravintola-alan sellainen. Mutta saa nyt nähdä miten käy mun opiskelujen jatkuminen, kun ravintola-ala ei totisesti oo perheelliselle kauheen ihanteellinen.



Sitten siitä miten ollaan miehen kans tavattu. Baarissa, molemmat aika tukevassa humalatilassa. Ei romanttista ollenkaan. Lisäks mulla oli samaan aikaan sutinaa yhen toisen miehen kanssa. Mieheni oli kuitenki sitkeä eikä päästäny mua käsistään, vaikka olin aika julmakin hänelle. Toinen mies jäi ja minä valitsin nykyiseni. Onneks. Parempaa valintaa en ois voinu tehdä. En usko, että olisin tässä tilassa, jos olisin valinnut toisin :)



Ja fobioihin. Pelkään HIIRIÄ ja kaikkia hiirielämiä enemmän kuin mitään! Tän pelon lasken oikeestikin fobiaks, koska se on tosi voimakasta pelkoo. Mun mökkireissut menee aina enemmän tai vähemmän perseelleen, kun tiedän miten paljo siellä metsän keskellä niitä hiirulaisia on. Kerran kun lähin pimeellä käymään ulkohuussissa siellä, niin näin kuinka hiiri meni sen huussin alle. Itkin ku pikkulapsi, ku pelotti niin vietävästi. Sen jälkeen oon ottanu aina miehen mukaan, ku meen pimeellä pissalle. Joo, pitäis kai kokeilla jotai hypnoosia ton hoitoon.



Omaan napaan ei ihmeitä. Täällä on kamala siivo, kun hävitettiin toi yks kirjahylly eilen eikä vielä saatu uutta vaatekaappia kasaan. Nyt kaikki kamat on tossa lattialla. Hyi.

Käytiin eilen ostamassa mulle imetysliivit. Hyi että ne osaaki olla kamalia. Lindexistä löysin sit semmoset ihan kohtalaisen näköiset. Mut kokoja oli tosi huonosti joka paikassa. Melkein pelkästään B-kuppia löytyi. Mies nauroi katketakseen, ku ostin semmoset, jotka onjo tässä vaiheessa vielä vähän reilun kokoiset :)



Joo, mutta mä taidan lähtee jatkamaan vauvan villahaalarin kutomista. Palaan taas linjoille lähiaikoina :)





-Larsku 32+2

Huhhuh, olipa siinä taas lukemista teidän viikonlopun pinoissa... Ei sais jättää lukematta päivittäin, kun sitten kestää ikuisuus kun niitä kahlaa läpi :)



Poppis, en itekään ymmärrä miten toi mies on voinu pitää raskauteni salassa työkavereiltaan! Kai se on jotenki pelänny niitten reaktioo (kun ne aina on ...ttuillu sille, että joko on pullat uunissa?). No mutta, nyt tietää kyllä jo kaikki :)



Aliina, oli niin kiva lukee, että teilläkään ei mikään superiso kämppä oo! Tuntuu, että täällä kaikilla on suht. tilavia asuntoja ja meillä on vaan tämmönen pikkanen kaksio :( Mutta kyllä täällä nyt alkuun ainaki pääsee :)



Queenille kiitos synnytyskertomuksesta! Ei jääny traumoja mulle ainakaan :)



SS, niistä keikoista. Minä olin pari viikkoo sitten PMMP:n ulkoilmakeikalla ja hyvinki rauhassa oli toi meidän vauveli. Aluks se potkiskeli vähä aikaa, mutta sitten rauhoittui. Että voit varmaan aika huoletta mennä johonki keikalle.



ope, minkä hintainen oli patja vauvan sänkyyn ikeassa? Aattelin mennä käymään siskolla Espoossa tässä joku viikko ja täytyyhän sitä ikeassa käydä vähän ostoksilla :)



Ja sitten omaa napaa. Oltiin tosiaan tupareissa lauantaina. Oli muuten ihan kivaa, mutta sillä talon emännällä oli ilmeisesti jotain mua vastaan. Heti ku tultiin, niin se katto mua päästä varpaisiin ja tiuskais, että limpparia on jääkaapissa (kun siellä muuten oli tarjolla boolia, jota oli pöydässä). Noh, hyvä alku ja siitä paremmaks ei muuttunu illan aikana. Mitä vaan sanoin, niin se katto mua vihaisesti eikä kommentoinu mitään. Koko illan sain kestää sitä, että se tuijotti mua arvostelevasti päästä varpaisiin. Hohhoijaa, en tiä mikä sil oli. Ehkä ei sit pärstä miellyttäny. Mut muut ihmiset oli siellä tosi ihania, kaikki kehui mun nättiä mahaa ja miehen työkaverit kun vihdoin sai tietää mun raskaudesta, oli niiiiiiin liikuttavia!(miehiä siis kaikki) Ykski halus silitellä mun mahaa kovasti ja puhui niin kauniisti... Hyvä etten itkuun purskahtanu.



Eilen aamulla sitten saatiin miehen kans kehitettyä riita leivänmurusista. Juu, kun joskus päässä kilahtaa niin sit ei voi mitään. Koko aamuna ei puhuttu mitään ja kun mentiin anoppilaan syömään, niin ei varmasti jääny anopilta ja appiukolta huomaamatta meidän vähän kireet välit. Ruuan jälkeen sovittiin kuitenki ja sit olikin ihanaa koko loppupäivä <3



Tänä aamuna heräsin kamalaan uneen. Mies ajoi vahingossa jonkun miehen kuoliaaks ja joutu siitä vankilaan. Minä synnytin ihanan tyttövauvan. Mut oikeestaan se ei ollu synnytys, koska mä vaan otin omin käsin alakautta sen vauvan ulos tuolta ihan vaan sen vuoksi, että halusin näyttää miehelle miten kaunis lapsi sieltä on tulossa. Ja sit olin aikeissa laittaa sen tosta noin vaan takas sinne, mut lääkäri sanoi, että on se jo niin iso, ettei sitä enää tarvi takas laittaa. Mutta se lapsi oli niin kaunis, nään vieläki silmissäni sen ihanan pikku nyytin. Mut siis kamalaa siinä unessa oli tosiaan se, että mies oli vankilassa ja itki kovasti, kun näytin vauvaa ja minä itkin, kun jouduin yksin kasvattamaan sitä.



Mun on nyt kyllä lähdettävä vähän tyhjään tota kirjahyllyy, ku tänään se uus vaatekaappi vihdoin tulee tänne meille ja toi kirjahylly lähtee anoppilaan. Hauskaa maanantaita kaikille!





-Larsku 32+1 (kaheksan viikkoo jäljellä)

Pitäis käydä täällä joka päivä kirjottelemassa, että sais kommentoitua kaikkia mitä piti! Te ootte tosi aktiivisia kirjoittelijoita, saatte päivässä aikaan monta sivua tekstiä! Minä taas oon vähä laiskempi tässä hommassa... Oon kuitenki käyny lukemassa joka päivä teidän kirjoittelut :)



Eilen oli jotai tissikeskustelua. Eipä nuo oo mullakaan kasvanu mitenkään huomattavasti. Yhellä kuppikoolla just ja just. Ehkä sen huomaiski jos ne ei hukkuis tonne mahan taakse. Kiva kun kävin sovittamassa yks päivä vaatekaupassa ihan tavallista neuletta, niin näytin ihan tissittömältä! Nooh, katsotaan miten ne paisuu sit ku maito nousee.



Niamey on tainnu lähtee synnyttelemään? Onnea matkaan :)



Kandilla oli hyviä neuvolakuulumisia. Nyt sit vaan täyttelemään Kelan lappusia :)



Poppiksella ihanat perjantaisiivoukset edessä. Tsemiä! Minä oon ihan kamalan laiska siivoamaan, joten meillä toi mies hoitaa aina sen suurimmaks osaks. Ja se vielä tykkää siitä :)



Ja sitten omaa napaa. Olin eilen neuvolassa. Se piti olla vasta maanantaina, mutta tuli eteen semmonen asia, että mun tarvi lähtee hakemaan neuvolalääkäriltä yhtä sairauslomatodistusta ja terkka sanoi, että katotaan sit samalla pissa, verenpaine, paino ja sydämen sykkeet. No, sehän passas mulle. Kaikki oli ihan ok; pissa puhdas, verenpaine 110/88 (alapaine kyl vähä korkee), painoo oli tullu jotain +400 viikossa (terkka unohti merkata sen korttiin), sydämen syke kuului ja sf oli 27cm. Eli kaikki oikein mainiosti :) Ens kerralla on sit kai viimeinen lääkäri ja ultra. Mahtaiskohan jo näkyä kumpaa sukupuolta tuolla masussa edustetaan.



Pakko hehkuttaa sitä meidän neuvolalääkäriä. Ei vois ihanempaa ihmistä olla! Aatelkaa, että se kirjoitti näin jälkikäteen koko kesän ajalta äitiysloman alkuun saakka mulle sairauslomaa!! Ku ne kelassa vähä sähläs ja sanoi, että tuun saamaan tältä ajalta työmarkkinatukee. Mut kappas, ne käsitteli asiaa joku kaks kuukautta ja sit ilmoitti, etten saakaan sitä. Työmarkkinatukeen en ois tarvinnu saikkutodistusta. Noh, yritin sit hakee semmosella toisenlaisella lääkärintodistuksella, joka kirjoitettiin kesäkuun alussa, sairauspäivärahaa. Taas käsittely kestää kolme viikkoo ja tulee sit lappu, että tarvii kesältä sen A lääkärintodistuksen. Olin ihan varma, ettei se lääkäri pysty jälkikäteen sitä kirjoittaan. Mut ei mitään ongelmia. Se kirjoitti heti ja sanoi, että tulla hakemaan sit B-todistus jos toi ei riitä. Sit se vielä halus kattoo, että kohdunsuu on varmasti kiinni ja kaikki kunnossa, ku kerroin et supistelee paljo. Kaikki oli onneks hyvin.



Mulla on tylsää ja aika kuluu kamalan hitaasti. Pari tuntia vielä ja sit tulee miekkonen kotiin ja lähdetään kauppaan. Huomenna ois miehen työkaverin tuparit, joihin pitäis mennä. Mulla varmaan on siellä kamalan kivaa, kun en tunne yhtäkään ihmistä ja kaikki on ihan humalassa. Noh, pääseepä näyttään niille, että meille on tulossa vauva. Miesraukka ei oo saanu sanottua sitä vielä juuri kellekään. Taitaa siitä ehkä yks tai kaks tietää :)



Jees, mut iloista viikonloppua kaikille! Minä lähen nyt laittaan pyykkejä kuivumaan...





-Larsku 31+5

Ja maha alkoi näkyä ehkä joskus rv 20 paikkeilla. Mutta sillonkin se ois ollu vielä helposti peitettävissä, ku maha oli tosiaan tosi pieni. Joskus viikolla 23/24 se olikin jo sitten ihan kunnolla pullahtanut eikä enää peitettävissä.





-Larsku 31+3

Ekaks onnittelut Miille ja Queenille teidän pikku nyyteistä! Ihanaa <3



Q, synnytyskertomus oli oikein mukavaa luettavaa. Tuli ainoastaan sellainen olo, että kumpa itsekin ois jo pidemmällä ja pääsis synnyttämään!



Burde, oon oikeesti tosi kade ku saatte leveemmän sängyn! Meillä on 120 senttinen ja asia on kyllä niin, että kyllä siinä kahestaan mahtuu hyvin nukkumaan, mutta entäs sitten kun se kolmas tulee? Ei mahdu sitten millään. Ja kun meidän makkarikin on niin pieni(tai no enemmänki täynnä tavaraa), niin ei tänne isompaa edes mahdu. Huoh.

Nii juu, piti kommentoida vielä sulle, ku lueskelin jotai vanhaa pinoo ja siellä oli susta kuva trampoliinilla hyppelemäs... ONNELLINEN! Ku olin porukoilla käymässä ja siel oli pikkusiskon jättitramppa, niin toki halusin mennä sitä kokeileen. Pääsin kiipeämään siihen, ku äiti jo huusi vihaisena ikkunasta, että" POIS SIELTÄ!!!!" No, ei auttanu. Äiti pelkäs, että keskenmeno tulee. Illalla yritin salakavalasti uudelleen, mutta sitten huusi iskä mut pois sieltä. Taitaa noi tulevat isovanhemmat olla vähän ylihuolehtivaisia :D



Omaan napaan ei kummempia. Paitsi että vihdoinki alkaa tuntumaan siltä, että vauva on ylösalaisin paljon! Se on ollu tähän asti melkeinpä koko ajan poikittain ja se on tehny mulle tosi tukalan olon. Mutta nyt tunnen, että pää ei enää olekaan sivulla ja potkuja tuntuu ylhäällä. Jipiii!



Joku muu oli kans valvonu viime yönä. Mulla sama ongelma ollu koko viikonlopun ajan. En saa unta ja sit ku saan, niin herään koko ajan. Toissayönä uni tuli vasta joskus neljän aikaan ja seittemältä olin jo valmis nousemaan.



Käytiin eilen katsomassa serkun vauvaa. Voi että se oli niin pieni ja nätti! Ja kun serkun vaimo kertoi synnytyksestään, niin tuli kauheen helpottunu olo. Ei se kuulostanu pahalta ollenkaan! Vaikka silläkin oli ollu tosi rankkaa, niin silti se sai koko synnytyksen kuulostamaan helpolta.



Mutta nyt taidan mennä suihkuun ja sit lähetään katsomaan kaappia makkariin(kun noi vauvan vaatteet ei tosiaan mahdu mihinkään!). Kivaa maanantaita kaikille! Minä ainaki aion nauttia tästä pilvisestä ja vähä viileemmästä säästä :)



-Larsku 31+1