Lady Lazarus

Tähti, voi kun saisikin alennusta 🙈 Kallista on, mutta niin on elämässä moni muukin asia. Ymmärrän kaipuun oikein hyvin, toivon kovasti että me kaikki pääsemme tästä yrittämisen piinasta mahdollisimman pian 🖤

Tähti☆ kirjoitti:

Sunnuntaityttö, niin toivon sinnekin paljon plussaa!❤🙏💕💕💕💕

Joskus turhauduin myös, koska asennot ei kuulemma oikeasti vaikuta raskautumiseen. Niin, ennen esikoista mimäkin olin jalat pystyssä....ilman tulosta😪

Meillä siis auttoi heti inssi ja kerrasta onnisti❤

Sen jälkeen on inssejä toki tehty lukematon määrä, kun toista lasta lähdettiin 44-vuotiaana hankkimaan. On yrititetty 2-v. ajan., joten inssejä tehtiin yhteensä jotain +/- 20 kertaa, eikä mitään tulosta, (sekä välissä tehtiin yksi IVF, ei tulosta). Nämä hoidot siis yksityisellä, koska ikäraja julkisella 40v.

Mulle seliteltiin siellä klinikalla syyksi negoihin sitä, että 44/45v. iässä tilastollisesti hedelmällisyys romahtaa....

Raskauden mahdollisuudet olisivat olleet siis varsin hyvät vielä 43-vuotiaana, mutta juuri synnyttäneenä ekan lapsen saaneena, ei uskalla/pysty ihan samantien yrittää toista lasta...

Jo 44v. siis palattin klinikalle ja hedelmällisyyden laskua ei voinut enää jarruttaa, vaikka sielläkin oli usko onnistumiseen olemassa.

Mutta mua hoidettiin siis Klinikalla ihan 47-v. saakka.ä, joka ei liene mitenkään yleistä. Sain hoitoja, koska niille oli edellytys ja kaikista jatkohoidoista oli sovittu jo ennen 45v. ikää.

Hoidot loppui vuosi sitten ja nyt yritän edelleen saada toista vauvaa. Tässä iässä 48-v.. on jo tilastollisesti onnistuminen enää äärettömän harvinaista! 0.01%.

Tosin en tunne olevani ollenkaan liian vanha äidiksi....jospa kroppa ois samaa mieltä👍🙏🙏🙏

Kiitos, että jaksatte elää tässä mukana ja toivon plussaa kaikille suuresti!!❤🙏🙏💕💕💕

Jollet pidä kysymystä liian henkiökohtaisena, olisin kovin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin tuosta taloudellisesta puolesta eli millaiset kustannukset yksityisellä IVF-hoidolla oli. Jos se tie on meidän kuljettava, ainoa mahdollisuus taitaa olla pankkilaina. Mutta kai sitä voi saada tollaseen hyvään tarkoitukseen, jos mihin tahansa muuhunkin "kulutukseen."

Lvm kirjoitti:

Tervetuloa uusille, täällä on tilaa kaikkien tilanteille ja kokemuksille :) Kiva kuulla muidenkin oireista ja kierroista niin saa itsekin kuulla erilaisia kokemuksia. Ennen "yrittämistä" oli niin naiivi näkymys näistä asioista :D Nämä on kuitenkin todella erilaisia  kokemuksia meille kaikille kun on eri taustat ja elämäntilanteet, mutta silti kaikilla sama tavoite.

Pakko sanoa, että Tähti sulla on niin hienon positiivinen ja tsemppaava asenne että kun ollaan syvissä vesissä niin on kiva lukea kun joku jaksaa katsoa eteenpäin. Itsekin yrittää aina joka pettymyksen jälkeen ajatella, että no ensi kierrossa sitten uudelleen.

Kun tulisi vaan se ens kierto.  Mulla on edelleen sama tilanne kun viikko sitten, menkkoja odotellessa. Nyt on kp 33 (normi 25-26) dpo 16/17 ja menkat edelleen poissa. Testasin kolme negaa viime viikolla, viimeisin kp 30 dpo 13/14. En ole sen jälkeen enää testannut, koska en ehkä usko enää plussaan vaan veikkaan että mun kierrossa on jotain häikkää.

Kierto ollut tasainen 1,5 vuotta ja aina samanlainen, nyt vaan mulla on vahva usko että jotain kierrossa vikana. Koska ei ole mitään raskausoireita alavatsa "kramppien" lisäksi. Viikon ajan alavatsalla välillä lievempää, välillä vahvempaa painetta ja turvotusta. Jotain nippailuja/ tuikkauksia lukuun ottamatta todella normaali olo nyt. Viime viikolla mahakipua.

En siis jaksa tehdä niitä raskaustestejä vaan testataakseni negan. Ne kolme negaa viime viikolla oli yllättävän rankkoja, varsinkin kun alavatsan oireet oli niin vahvat monta päivää. En tiedä miksi, mutta otan nyt tosi raskaasti ne.  Kokoajan mietin, että tulis edes ne menkat niin pääsis vaan uuteen kiertoon yrittämään. Pari päivää on nyt tullut pari pienen pientä tippaa vaal.pun/ ruskeaa vessapaperiin, muttei pöksyihin asti. Joten eiköhän ala sieltä menkat tulemaan parin päivän sisään.

Mitään menkkoihin negatiivisesti vaikuttavaa mulla ei ole elämässä, ainoa "stressinkin" aihe on vaan tämä yrittäminen ja siitä stressiä/ jännitystä tulee tasan ennen kun menkat alkais. Loppuajan kuusta kaikki on jopa seesteistä. Ja mulla on ollut paljon pahempaa stressiä elämässä, joka ei koskaan vaikuttanut kuukautisiin.

Etten nyt jaarittelisi ihan aina vaan itsestäni niin miten teillä muilla on, onko puoliso tietoinen teidän kierrosta/ testaatteko yhdessä? Kyseleekö puoliso missä mennään jne? Vai testaatteko yksin?

Mulla puoliso ei hirveästi tiedä kierrosta kun vaan joskus olen maininnut menkkaoireiden olevan juuri sillon pahoja tms... mielellään testaan yksin, jännitän yksin ja kerron sitten kun on jotain kerrottavaa. Puolison on herkästi stressaavaa tyyppiä ja veikkaan, että niin kauan kun plussaa ei ole niin hän ei halua tietää. Ja tämä käy mulle hyvin.

Todella turhauttavaa, paljon tsemppiä 💜Mä kyllä uskon, että jotain yritystä on voinut olla, vaikkei testillä kiinni saatukaan, kun säännöllinen kierto yhtäkkiä jumittuu. Toivottavasti tiputtelun myötä kroppa on pääsemässä takaisin raiteilleen. Ja kyllä sillä mielelläkin uskomaton voima välillä on :D

Toinen vaihtoehto kierron pitkittymiseen on satunnainen ovuloimattomuus; sellasia kiertoja on kaikilla toisinaan, eikä siis sinänsä ole mikään häikkä, jollei ala toistuja. Mun neuvoni on, että kuuntele vaistoasi: jos yhtään tuntuu siltä, että haluaa apuja, niin asiansa osaavalle gynelle tai hedelmällisyyslääkärille vaan käväsemään. Ite ajattelen, että tieto on ystävä; on parempi tietää ja hoitaa kuin murehtia ja toivoa turhaan, jos jokin tosiaan vaikeuttaa onnistumista. Ja mehän murehditaan ja toivotaan joka tapauksessa :D eli sen mielen temppuiluunkin keskustelu ammatilaisen kanssa voi auttaa.

Yuna kirjoitti:

Ei ole nyt ennen tätä tässä kuussa tullut luettua muiden kuulumisia eikä kirjoitettua omia. Jotenkin tämä kierto ja 4.inseminaatio pistää miettimään. Seuraavalle kierrolle lääkäri ehdotti että kokeiltaisiin lääkitystä munasolun kypsymiseen (letrosol). Käynyt tähän asti yksityisellä, mutta pitää kohta jo miettiä hakeutumista julkiselle puolelle ihan rahanmenon vuoksi. Se taas pitkittäisi tätä vauvahaavetta edelleen. Toiveita lapsesta kun ollut jo lähes 2 vuotta. Tässä tuli myös itselle jo vuosi lisää ja nyt olen 35.

Nyt dpo 14 ja huomenna pitäisi kuukautisten viimeistään alkaa jos ei jo tänään. Eilen testasin viimeksi negaa. Ainoastaan kerran saanut r.testiin haamua ja sekin oli muistaakseni 1.inseminaation jälkeen. Tällöin kuitenkin kuukautiset alkoivat ajallaan.

Sori, letroista kysellyt olitkin sinä Yuna! Vastaus pätee silti 😁

TeeJenni kirjoitti:

Tähti, sormet ristissä että tulisi plussa 😊

Onko kellään muulla kokemusta lyhyestä luteaalivaiheesta? Mulla oli aamulämpöjen perusteella ovulaatio viime kierrossa vasta kp20, mutta menkat tuli silti ajallaan kp28. Jostain luin, että lyhyt (alle 10 pv) luteaalivaihe saattaa vaikeuttaa raskaaksi tuloa, kun munasolu ei ehdi kiinnittyä ennen kuin vuoto alkaa.

Tämän kierron nyt sitten tikutan ovista, että saisi varmistuksen että onko ovis tosiaan vasta noin myöhään, mun lämpömittari ei ehkä ole luotettavimmasta päästä 😅 Nyt mennään kp14 eikä oviplussaa ole tullut. Luin kyllä myös jostain, että noi raskauskeijun testit mitä tilasin, ovat ihan huonoja...

Jos aikataulu on tässäkin kierrossa sama kuin edellisessä, taidan varata gynelle ajan, jos vois asialle jotain tehdä... Ilmeisesti keltarauhashormoni voisi auttaa. Ei huvittaisi yhtään ylimääräistä "kattella", kun näin esikoisen yrittäjäksi oon jo melko vanha.

Mulla on pikemminkin päinvastaista ongelmaa mutta muistan lukeneeni, että alle 10 (tai jossain lähteissä 11) päivän luteaali tosiaan on vähän turhan lyhyt kiinnittymistä ajatellen. Siihen tosiaan auttaa keltarauhashormoni (esim. tuotenimellä Terolut). Itse syön letrosolia ja voin suositella, vaste on hyvä eikä juuri sivuvaikutuksia (joskin nämä on tietty tosi yksilöllisiä). Jos päätät aloittaa letrot, nekin saattavat auttaa lyhyeen luteaaliin kun usein buustaavat myös limakalvon kasvua.

Raskauskeijun halvimmat liuskaovistesti (oliko OneStep, sama kuin niissä halvimmissa raskaustesteissä) ei ainakaan mulla toimi yhtään: ovat olleet lähellekään positivista ainoastaan raskaana ollessa 🙄 Sekin on siis yksilöllistä, mikä merkki on kullekin paras. Ja niistä on muuten huomattava, että tuloksen saaminen voi kestää 10 minuuttia (muissa usein 5 min). ClearBluen digitaalinen on musta luotettavin mutta myös kallein. Ite oon tehnyt niin, että oon mitannut halvemmilla puikkotesteillä ensin ja sitten kun alkaa tummua niin varmistanut ClearBluella; tää siis erityisesti meille, joilla heittelee hormonipiikit. Ite en oo mittaillut lämpöjä, kun niistä oviksen näkee vasta sen tapahduttua, ja meidän on pakko suunnitella etukäteen.

Sori pitkä tietoisku, mutta toivottavasti jollekulle on hyötyä 😅