
KUMMITUSELÄIN
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailla kuin olisitte kavereita.
Mitä tämä edes tarkoittaa? En minä ainakaan deittaile kavereitani, enkä edes katso sillä silmällä. Kavereideni ei tarvitse pelätä, että alkaisin heitä lähentelemään tai heille flirttailemaan tai mitään muutakaan, mitä lliittyy deittailuun mutta ei kaverisuhteisiin. -ap
Mitä epäselvää tässä on? Toinen haluaa tutustua alkuun kaverina, eli juurikin hauskaa ajanviettoa ja jutustelua ilman lähentelyä. Sitten jos kiinnostus syttyy niin voi edetä pidemmälle, mutta varsinkin nettitreffien suhteen on mielestäni täysin turhaa painostaa menevänsä "treffeille". Pelkän profiilin perusteella ei voi luvata tunteita, joten miksi ottaa turhia paineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty. On lapsen synttärit, hääpäivä. Kaikki ennen joulua.
Hääpäivän voi hoitaa edullisesti. Sovitte miehen kanssa, että hellä suudelma ja sydämellinen onnittelu riittää häälahjaksi ja illemmalla vähän vällyjen välissä kiehnäystä.
Nyt on 10v hääpäivä joten kyllä sitä jotenkin haluaisi juhlistaa.
Just. Hääpäivä tärkeämpi kuin lapsen ilahduttaminen jouluna? Ei ole siinä liitto kovin vakaalla pohjalla.
Kuten jo laitoin ennen joulua oleva lapsen synttäri on paljon kalliimpi kuin hääpäivä. Ja toki lapsi saa lahjoja jouluna mutta hänellä on kallis maku ja ne pitäisi olla monen sadan euron lahjoja.
Lapselle on hyvä opettaa että aina ei saa kaikkea mitä haluaa. Jos rahatilanteenne on huono mutta suhkot tasainen niin mitä jos lapsi saisi yhden kalliimman lahjan yhteislahjana joulusta ja synttäreistä ja sitten useamman pienemmän (halvemman)?
Perustelisitko vielä MIKSI ihmisiä pitäisi olla näin paljon? Maapallo on jo nyt äärirajoilla ja luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä enää kauaa. Joten aloituksesi on täyttä soopaa, ihanne olisi juurikin saada ihmiskuntaa pienennettyä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten tätä voi edes harkita niin päin, että pelastaisi oman koiran. Mulla on lapsia ja koiria (rakkaita, mutta ne ovat vain eläimiä), ja ilman muuta sen vieraan lapsen.
En voisi elämäni päivänä nukkua puhtaalla omallatunnolla, jos olisin jättänyt hätään ja kuolemaan jonkun lapsen tilanteessa, jossa minulla oli mahdollisuus valita.
Miten hitossa te pystyisitte? Joku piski on arvokkaampi kuin pienen lapsen henki?
Kuinka sitten pystyt edes nukkumaan tietäen, että juuri tälläkin hetkellä lapsia kuolee Afrikassa? Rahat joilla maksat lapsiesi harrastukset(!) olisit voinut lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, jotta edes yksi poloinen nälkiintynyt olisi jäänyt henkiin. Mutta itsekkäästi valitsit omien pentujesi viihteen toisten elämän ohi. Häpeä!
Ei kiinnosta.
Olen ollut sinkkuna pian kolme vuotta ja tänä aikana torjunut 99,9% kaikista iskuyrityksistä. Yhden miehen kanssa lopulta suostuin treffeille, mutta siitä seurasikin puolen vuoden piina ja ahdistelu joten nollalinja pitää taas. Ikää ei ole vielä kolmeakymmentäkään, mutta en pidä poissuljettuna vaihtoehtona elää koko elämääni yksin.