konttri

Pidetään sormet ja varpaat ja vaikka korvatkin ristissä että jännääjät saisivat pian kaksi viivaa testeihin :)

Täällä on vietetty menkkojen alkamisen jälkeistä hiljaiseloa..ollaan miehen kanssa oltu aika lailla omissa oloissamme. Omassa päässä on pyörinyt vahvasti "lomailu" vauvan yrittämisestä. Tai ei lomailu mutta jättäisi ovistestit yms. kyttäilyt pois, ja antais vaan mennä. Lietson tikuttamisella itselle stressiä turhaan.

NooraV, kuulostaapa harvinaisen tutulta tuo nirhaan-kaikki -fiilis. Tuntuu kanssa että ihan jokaikinen pariskunta joka vaan on jollain tavalla lisääntymisiässä, on sen tehnyt viimeisen vuoden aikana. Itseä myöskin turhauttaa se, että ei vaan kerta kaikkiaan osaa olla niin iloinen ja onnellinen toisten puolesta kun takaraivossa hakkaa ajatus että miksi ihmeessä meille sitä onnea suoda. Eihän se ole itseltä pois muttamutta..hankalaa.

Täytynee poksauttaa shampanja-pullo illalla, nimittäin tänään on 13.yrityskerran 1 vuotopäivä. Eli rintojen arkuus johtui luultavasti siitä kilpparilääkkeestä tms. Ollaan nyt onnellisia siitä, että sen perusteella voisi olettaa että ennen ehkä hieman laiskasti pelannut hormonitoimintani on herännyt. Illalla oli täysromahdus, nyt ei oikeastaan edes kiukuta. Turta olo mutta olkoon :D 3.kiertopäivä korkkaan Chlomifenit sitten, saas nähdä mitä siitä seuraa.

Bongaan itse ovulaation lisääntyneestä kirkkaasta limasta ja vähän aikaa kestävästä "tietynlaisesta" viiltävästä kivusta alavatsassa(jommalla kummalla puolella). Tässä kierrossa ovistesti näytti paksua viivaa sekä 9. että 10.pvä, ja sunnuntaina 12.pvä oli sitten ovulaatio. Tuo ovulaation ajankohta on heitellyt jonkin verran, kuukausi sitten tuli viikon myöhässä(!!!) ja tässä kierrossa siis normiaikataulua aikaisemmin..

Hei.

Mahtuuko mukaan? :) Olen lueskellut kirjoituksianne jo jonkin aikaa, ja samojen asioiden äärellä vahvasti ollaan. Tässä miun "speksit":

konttri (32v.) kp 27/29-30 yk12

Elikkäs vuosi sitten jätimme pillerit pois, ja sen jälkeen kesti pari kuukautta että ovulaatioita alkoi tulla. Matkaan mahtuu yksi varhainen keskenmeno marraskuulta 2014. Minulla todettiin vuodenvaihteen jälkeen piilevä kilpirauhasen vajaatoiminta, ja olen syönyt pientä annosta kilpirauhashormonia nyt parisen kuukautta. Mies kävi pienen neuvottelun jälkeen siemennestetutkimuksissa, ja sieltä tuli ns. puhtaat paperit. Tosin, "nopean toiminnan joukkoja" näytteessä ei ollut yhtään, ja hitaasti eteneviä runsaasti. Meillä kummallakin on yksi lapsi edellisistä liitoista, joten senkin puolesta täytyisi olla toiveikkain mielin. Lääkkeitä en itse ole vielä syönyt, Chlomit odottelevat lääkekaapissa.

Kierron viimeisiä päiviä tässä elellään, ja luonnollisesti erittäin toiveikkaina (jälleen kerran). Ovulaatio oli kp 16. Selvänä erona edellisiin kiertoihin on se, että rinnat ovat tautisen kipeät. En edes muista milloin viimeksi olisi ollut tällaista..nähtäväksi jää että merkitseekö se jotain vai johtuvatko kivut kilpparilääkkeestä. Lisäksi kuukautiskivut alkoivat todella aikaisin; D-dayn pitäis siis olla tulevana sunnuntaina, ja oireet alkoivat jo viikkoa ennen. Yleensä tunnistan ne paria päivää ennen vuodon alkua. Että kyllä taas jännittää :)

Tsemppiä kaikille jännääjille, ja jaksamista yritykseen. Kyllä meidän kaikkien odotuksen odotus vielä palkitaan :)