KirkkoSisko

siinä kirjoittaa 6 hieman eri-ikäistä naista eri aiheista, ja yksi mieskin.



http://www.lily.fi/palsta/oisko-tulta



Minusta blogit ovat olleet todella antoisia.

Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, minä en kirjoita itse niissä :)

oli kyllä upea ja koskettava ohjelma ja minulla on kunnia tuntea yksi ohjelman vahvoista naisista,

mutta minä en ollut siellä.



Hengellinen elämä verkossa -hankkeeseen kuuluu mm. verkkokeskustelijoita, muutama kokopäiväinen ja muutama osa-aikainen, itse olen osa-aikainen. Ja meitä on tietenkin monista eri viiteryhmistä. Itse en kuulu mihinkään herätysliikkeeseen, vaan katselen tätä maailmaa sitten taas pikkuisen omalta kantiltani.



Oikein hyvää päivänjatkoa teille kaikille! Tai siis, meille kaikille!

......Miettikääpä keiden kanssa Jeesus vietti viimeisimmän iltansa: seuraansa ja ystävikseen hän kelpuutti kavaltaja Juudeksen, petturi Pietarin ja epäilijä Tuomaan....

Aivan pakko kritisoida tätä!! Jeesus kyllä sanoi, että parempi sille ihmiselle, joka hänet kavaltaa ettei olisi syntynytkään. Mitä tämä asoittaa?

Ja sitäpaitsi kun Juudas oli poistunut aterialta vasta sitten Jeesus teki uuden liiton valtakunnasta toisten opetuslasten kanssa myös Tuomaan mutta ei Juudaksen kanssa!

Toisekseen Pietari petti Jeesuksen vasta aterian jälkeen, itki katkerasti ja katui! Ja mikä loistava sanatekijä hänestä tulikaan ei mikään unohtava kuulija. Jeesus antoi hänelle myös taivasten valtakunnan avaimet!!

Ihmettelen vaan kuinka näitä vahvanuskon omaavia ja toiminnan miehiä voi verrata mihinkään ideatiimiin kun ottaa huomioon miten kaikissa näissä kirkon juhlissa on pakaperinteet valloillaan!

että Jeesus nimenomaan viihtyi sellaisten ihmisten parissa jotka oli tuomittuja, häväistyjä, inhimillisiä, "huonoja" sen yhteiskunnan mukaan, eikä juurikaan diggaillut niistä fariseuksista. Tämä ei tarkoita sitä, ettäkö pettäminen olisi jees toimintaa. Vaan sitä, että Jeesus syvästi tiesi mitä ihmisyys on ja hyväksyi heidät seuraansa ja rakkauteensa vikoineen päivineen, vaikka ei heidän tekojaan tietenkään hyväksynyt. On tärkeä erottaa ihminen ja hänen tekonsa.

Mun mielestä seurakunnan toiminnassa, olipa nyt vaikka perhekerho, on oleellista, että jokainen saa olla siellä kelpaava ja kokea olevansa tarpeeksi ja riittävänsä. Tämä maailma on julma ja suorituskeskeinen. Parhaimmillaan seurakunnan kerho voi olla paikka, jossa ei mitata, arvostella, tuomita, vertailla, valikoida. Tähän ainakin pyritään.

Mitä teette jos joukko vanhempia alkaa kysyä eikö uskonnolliset osuudet (virret, rukoukset tms.) voisi jättää pois kun heidän vakaumus on ateistinen?

mutta ammattitaitoa on tietenkin tietää millä tavalla ja missä muodossa sitä missäkin kohtaa tuodaan esille. Perheille tarkoitetussa kerhotoiminnassa on yleensä lyhyt kirkkovuoteen tai muuhun teemaan johdattava lapsentasoinen hartaus ja loppuaika on juttelemista, kohtaamista. Itse en usko, että se kristinuskon ydin olisi vain "jeesuspuheissa" vaan kyllä se toivottavsti näkyy siinä miten ollaan toistemme kanssa: välittävässä ja kunnioittavassa yhteisöllisyydessä.

Tietenkään kirkko ei peittele kirkkouttaan. Mutta sitä kristillistä arvopohjaa toteuteaan tietenkin ihan eri tavoin eri tilanteissa. Lapsille ja perheille tarjotuissa palveluissa keskinäisen tuen, vanhemmuuden tukemisen ja lapsilähtöisyyden periaate on sinänsä jo mun mielestä kristillistä.

eikä kenenkään uskonnollista vakaumusta voi eikä ole tarkoitus mitata millään lailla.



Kuulun itse tiimiin joka suunnittelee ja toteuttaa nimenomaan lapsiperheille tarjontaa Tikkurilan seurakunnan alueella. Me ehdottomasti pyrimme siihen, että tilaisuuksiin, tapahtumiin, ryhmiin jne tulee sellaistakin porukkaa joka ei muuten jumalanpalveluksissa tai muissa perinteisemmissä toiminnoissa käy! Kirkon toiminta on tarkoitettu kaikille.



En edes pidä missään nimessä kristinuskon mukaisena että kenenkään uskontilaa kukaan puntaroisi! Miettikääpä keiden kanssa Jeesus vietti viimeisimmän iltansa: seuraansa ja ystävikseen hän kelpuutti kavaltaja Juudeksen, petturi Pietarin ja epäilijä Tuomaan. Niitä kaikkia hahmoja on ripaus meissä ihan jokaisessa, jos oikein sieluun katsotaan. Toivottavasti meistä välittyisi myös Marian rakastava ja lämminkin hahmo.



Rohkeesti mukaan vaan ja esimerkiksi seurakuntien perhe- ja lapsityöntekijöiden kanssa voi tulla ideoimaankin minkälaista toimintaa missäkin alueella tarvitaan. Jossain vetää muskari, toisessa paikassa toivotaan retkiä - asuinalueet ovat erilaisia kuten me ihmisetkin!