Kikke89

Heippa taas kaikki! Ja tervetuloa uudet kuumeilijat!

Huh miten nopeasti aika meneekään, on ollut jo viikko ainakin ollut tarkoitus tulla tänne kirjoittelemaan, "heti kun saan tytön nukkumaan", mutta niin ne illat aina vilahtaa muissa puuhissa.

Syssy kuulostaa niin tutulta toi päivän kestävä tjt -tyyli :D Olin itse ihan samanlainen esikoisen kanssa. Toivoisin osaavani ottaa rauhallisemmin sitten seuraavan, mutta itseni tuntien ei tule onnistumaan... Jos voisikin olla 100% varma että raskautuminen onnistuu X -kuukauden aikana, niin sitten se ei ehkä stressaisi niin paljon. Mutta aina on kuitenkin se pelko että mitä jos ei onnistukaan. Ja mitä jos tässä menee vaikka yli puoli vuotta ja jännittelen tässä nämä ekat kuukaudet "turhaan"?

Kotona vauvan kanssa... Itse halusin alun perinkin olla vauvan kanssa kotona siihen asti kun vauva on ainakin vuoden. Ja alan työttömyyden takia oon nyt todennäköisesti ainakin siihen asti kun tyttö on yli 1,5v. Mutta jos ei olisi tuota pitkäaikaistyöttömyyden pelkoa (ja oikeastaan siitäkin huolimatta) oon kyllä tosi tyytyväinen  tästä, koska vauvat kasvaa ja kehittyy niin hirveän nopeaa vauhtia että surettaisi jättää vauva päiväkotiin pienenä, kun itse missaisi niin monet "ekat". Sen takia monet kaverit on sanoneet että on varmasti äidille rankempaa töihin paluu kuin mitä se pienelle on. Ja Syssy ne hoitovapaan tuet on tosiaan ihan tosi pienet! Mä onneksi tosiaan saan työttömyystukea nyt mikä on vähän parempi :) Ja hoitovapaan tuki = kodinhoidontuki mikä tarkoittaa sitä että sen saa jos lapsi hoidetaan kotona. Eli jos lapsen saa vaikkapa isovanhemmille hoitoon, niin saa olla molemmatkin vanhemmat ihan kokoaikaisesti töissä. Mutta jos tarvitsee päivääkään päivähoitoa niin sitten ei. Näin olen ainakin ymmärtänyt?

Ja kaikki vaan foolihappoja ostamaan ja syömään! Syssy taisikin sanoa että niitä suositellaan syötäväksi jo monta kuukautta ennen yrityksen aloittamista :) Eikä oviksen tikuttamisestakaan mitään haittaa ole, voi hyvin oppia tunnistamaan siihen liittyviä oireita kun saa tikusta varmistusta. Mutta muistakaa että joskus se hetki mikä värjää tikun menee tosi nopeasti ohi, eli jos sitä ei saa kiinni niin ei välttämättä johdu siitä ettet olisi ovuloinut.

Mitä olisitte kaikki mieltä facebook ryhmästä? Joku täällä mainitsikin whatsapp ryhmän, mutta voi olla että sinne olisi näin pitkää tarinointia vaikea kirjottaa. Mutta täällä taas keskustelua on melko raskasta seurata, mutta facebookissa voisi helposti kirjottaa omat kokemukset aiheesta kommenttina aiheen alle. Ymmärrän jos ette halua "nimellänne" kirjoittaa, mutta heitämpä silti ehdotuksen ilmaan :)

Naenne: Voi että repesin tolle "voi v*ttu" kommentille :´D Ei pitäis olla näin hauskaa mutta onpa silti! Yksi tarpeellinen minkä unohdin mainita on sappisaippua! Itse en tiennyt edes kyseisen tuotteen olemassaolosta ennen vauvaa, mutta onneksi sain tuon tietooni, sillä ei ne kakkatahrat lähde millään muulla pois!

Semmoisen vinkin annan sinulle Naenne ja kaikki muut, että älkää stressatko etukäteen imetyksestä. Itse odotuksen loppuvaiheessa sain sellaisen kuvan että se on jotain rocket sciencea. Ja ekat päivät osastolla, kun maito ei ollut vielä noussut, tuntui siltä ettei tästä tule yhtään mitään. Mutta mulla (niinkuin todella monella muullakin) lähti maito nousemaan melkein heti kun pääsin kotiin, ja sitten sitä kyllä riitti! Ja imetän vieläkin kerran päivässä (tarkemmin sanottuna aamuyöstä kun pyrin saamaan tytön nukkumaan vielä pari tuntia), vaikka tyttö on jo 1v1kk. Mutta kyllähän se on tosi ettei se kaikilla lähde sujumaan, mutta siihen tuntuu nykyään olevan paljon tukea tarjolla (esim. facebookin imetyksen tuki ry -ryhmä).

Syssy: Meillä on emmaljungan yhdistelmät (oliskohan cerox? ei voi muistaa), käytettynä ostetut. Ei mitkään sirot mutta meidän käyttöön oikein sopivat. Ovat sellaiset vankat mutta suht kevyet ja kulkevat hyvin säässä kuin säässä ja myös tuolla mettäpoluilla, kun käytän tyttö kyydissä koiria lenkillä. Lisänä on gracon matkarattaat, joihin saa turvakaukalon kiinni. Ovat olleet kätevät varsinkin silloin kun menen kaupunkiin bussilla ja miehen kyydillä takaisin kotiin, kun saa vauvan siirrettyä samassa kopassa rattaista autoon ja tosi helposti rattaat kasaan ja autoon. Mutta vaihtoehtoja on niiiiiin monta että jokainen varmasti löytää itselleen parhaimmat :D

mila_ Oi että! On se testailu vaan jännittävää puuhaa, vaikka tikuttaiskin vasta ovista eikä raskautta. Kerrohan sitten kun sulla on jännät päivät käsillä, niin voidaan täällä jännittää sun kanssa! Ja tuo sun edellisen viestin "pallomahaintoilijat" -kirjoitus oli ihan niinkuin mun suusta! Täsmälleen samat fiilikset on tuon raskauden kiehtovuuden ja kaikkien vaiheiden läpikäymisen innostavuudesta :) Ja rintapumpuista... Meillä on ihan perus ainun mendela mini sähköpumppu (sekin käytettynä hankittu), ja ajaa hyvin asiansa. Sähköiset voi olla hintavia uusina, mutta väittäisin että sellainen kuitenkin kannattaa hankkia, vaikka sitten käytettynä, koska se maidontulo voi oikeasti yllättää ja käsikäyttöiset eivät ole niin tehokkaita. Kantoliinoille multa myös peukku! Meillä oli sellainen sisäkäyttöön ja manduca ulos, ja yleensä vauvat viihtyy niissä hyvin :) Meillä tosin paremmin jostainsyystä rintarepussa kuin kantoliinassa.

Tämä rouva vetäytyy nyt muutamaksi päiväksi joulunviettoon, joten hyvää joulua Naiset! Toivottavasti palaatte palstalle keskustelemaan yhtä vilkkaasti sitten pyhien jälkeen :)

Ja romaani jatkuu:

Hankinnoista: meillä varmaan 99% tavaroista on käytettynä ostettuja ja loput melkeimpä sukulaisten ostamia :D Ja hyvin näillä pärjää, niinkuin Naenne sanoi, lapset kasvaa niin nopeaan ja käyttää vaatetta niin vähän aikaa, että halvalla löytää hyväkuntoista vaatetta, joka varmasti vielä sen oman käytön kestää. Itsellä oli periaatteena, että vasta rakenneultran jälkeen alan tavaroita ostelemaan. Mutta nyt menee huonommin, oon nimittäin jo pari vaatetta ostanut "pikkukakkoselle" kun on niin suloisia tullut vastaan ;D Eli Syssy, täällä yksi hairahtaja x)

Mutta tavaroiden tarpeellisuudesta... Kaikkien perusjuttujen (sängyt, turvakaukalot, vaipanvaihtoalustat jne jne) lisäksi semmoiset mitä ostasin ennen vauvan syntymää on RINTAPUMPPU (sähköiselle peukku), liivinsuojat ja vauvan särkylääke. Rintapumppu ansaitsee isot kirjaimet, kun liian monta tarinaa oon kuullut siitä että mies on passitettu kauheella kiireellä pumpunostoon kun äitillä alkaa olla tukalat paikat :D Ja lääke kannattaa ostaa siksi, kun yleensä tarve iskee keskellä yötä tai muulloin kun ei apteekkiin pääse :) Itse mietin pitkään kaikkia sinkkivoiteita, pesunesteitä ym. mutta niitten kanssa kannattaa vähän jarrutella, ja ostella vasta jos tarve tulee. Vaippaihottumat saa parhaiten hoidettua talkkijauheella (ihan tosi ärsyihin olen laittanut bepanthenia), kosteusvoiteen sijaan käytin pitkään vauvaöljyä ja vauvojen pesuaineet odottaa vieläkin korkkaamista, eli yli vuosi ollaan pärjätty vain vesipesulla.

Vinkkejä kaipaan minäkin odotusblogeista ym, varsinkin sellaisista joissa ollaan vasta alkuvaiheessa. Kenelläkään vinkkejä? :) Itse olen hurahtanut myös youtuben kätilösarjoihin, niistä on kiva seurata sitä hetkeä kun pariskunnista tulee vanhempia :)

Eka on pakko mainita, että loistavaa että on löytynyt tämmönen paikka jossa voi hehkuttaa näitä vauvatoiveita ja lukea toisten juttuja samasta aiheesta :) Olisin niin kaivannut samanlaista keskustelua silloin alkuvuonna -15 kun esikoista kuumeilin. Silloinkin seurailin yhtä ketjua, mutta aiheena oli lähinnä kenellä on ovis ja kuka tekee raskaustestiä ja milloin ;D eikä niissäkään mitään pahaa ole, olisin vain toivonut jotain vähän monipuolisempaakin keskustelua :)

Naenne: harrastukset sekä isälle että äidille tulee varmasti tarpeeseen, enkä usko että teidän kohdalla sinne paettaisiin, oli vaan pakko sekin mainita kun tuttavapiirissä on yksi tämmöinen tapaus ja sitä äitiä on välillä käynyt sääliksi :/ Raskautumisen "avuista": Taisinkin jo aikaisemmin mainita, että en malttanut viime yrityksessä kuin yhden kierron olla ilman mitään apuja, sitten hankin ovistestejä ja taisin greippimehujakin juoda :D Tyttö ei kylläkään saanut tuosta greippikierrosta alkuaan, mutta kyllähän siitäkin voi olla niille apua joilla ovulaatio ei niin selkeänä näy. Niin, ja ilmanmuuta boldaukset käyttöön, alunperin minäkin oon sen tavan muualta kopioinut :D

Ja IHANAA että säkin odotat isoa mahaa :D Oon miettinyt olenko jotenkin outo, kun mulla vauvakuume (varsinkin ensimmäisen kohdalla) oli melkeimpä enemmän "raskauskuumetta". Oli vaan niin huutava tarve raskautua ja päästä kokemaan kaikki se ihmeellisyys, että sitä vauvaosuutta tuli ajateltua tuota vähemmän. Ehkä se itse vauva, ihan oikea, ikioma vauva, oli jotenkin vielä niin abstrakti ajatus, että raskaana olemista oli helpompi ajatella. Ja täytyy myöntää (vaikka täältä täyslynkkauksen saisinkin), että ennen kuin sen käärön saa syliin, niin taitaa tämäkin kuumeilu olla enemmän pallomahan odottamista kuin sen vauvan. Ei kamala, nyt taas kuulostaa siltä etten halua vauvaa vaan pelkän mahan, eikä näin siis ole, vaan se maha on tavallaan se eka etappi, ja vauva vasta sen seuraus, ihana sellainen. Saakohan kukaan mun ajatuksen juoksusta kiinni vaan olenko vaan yksinkertaisesti outo??

Ilopitkästäitkusta: Meillä kävi niin hauskasti, että kaveripiiriin kuuluu useampi joka sai samana vuonna lapset :D Niitä tulikin jonkun verran nähtyä, mutta olen käynyt paljon myös ihan meidän lähimmissä "mammapiireissä", avoimessa päiväkodissä, perhekahviloissa, muskarissa.... Tosin näissä enemmän nyt syksyllä, kun jostain syystä ei ollut tarvetta hirveästi päästä ihmisten ilmoille aikaisemmin. Sitten vauva rupesi liikkumaan ja tyttö on paljon helpompi viedä jonnekin kuluttamaan energiaa kun juosta tuon täystuhon perässä :D Niitä löytyy yllättävän paljon kun vain alkaa etsimään. Mutta olen nähnyt paljon myös lapsettomia kavereita, aika helposti kuitenkin vauvankin kanssa pääsee kulkemaan ja kavereita tapaamaan. Ja menee pitkään ennen kuin lapsi alkaa varsinaisesti lapsiseuraa kaipaamaan.

mila_ Kyllä meilläkin pääsee aina välillä sammakoita suusta, ei sille oikein voi mitään vaikka kuinka yrittäisi. Sitä vaan yrittää sanoa heti perään että "eiku voihan KETTU miten taas kävi" Mutta pitäisi oikeasti nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja lopettaa tuo turha kiroaminen (kuulostaapa pahalta, ei meillä oikeasti kokoajan kirota) kun tyttö on jo oppinut yhden sanan. Itsenäisyyspäivän aamuna oli maailman ihanin vaipanvaihtohetki kun tyttö siinä jokellellessa sanoi "äiti". Ja pari päivää myöhemmin heräsin siihen kun lastenhuoneesta kuului "Äiiti... Äitsshhss... Äitiiiii" On tuo ihanuus vaan niin uskomattoman rakas <3

 

Heissan taas!

Itsekin jätin pillerit pois n. vuosi ennen yritystä, ja kortsuilla ollaan menty nytkin, mutta lähinnä sen takia kun nuo hormonit eivät sopineet mulle ollenkaan. Ja meillä esikoinen tärppäsi siis neljännellä yrityskierrolla. Eli Sustenpass79 ei siitä varmasti mitään haittaa ole, että on ensiksi jonkun aikaa ilman pillereitä, vaikka luomunakaan ei heti tärppäisi. Ja eihän pillereitä kauaa aikaisemmin tarvitse jättää pois, varmaan parissa kuukaudessa alkaa jo kroppa tottua luomuna oloon. Mulle sopii luomuilu tällä hetkellä parhaiten, on paljon tasaisempi olo ja oviksen bongailee helposti :) Toisaalta oon nyt ruvennut kärsimään hirveistä oviskivuista (jopa kipeämmät kuin menkkakivut), onko täällä kohtalotovereita?

Niin ja vaunuista, meillä on käytettynä ostetut emmaljungan yhdistelmät, jotka on meidänkin kovassa käytössä toimineet hyvin :) Lisänä on gracon matkarattaat johon saa saman merkin turvakaukalon kiinni, jota on tullut käytettyä aina silloin kun tiedän meneväni autolla osan matkasta (mahtuvat siis paljon paremmin autoon). Mutta briolla oli muistaakseni myös sellaiset joihin sai turvakaukalon kiinni? Nekin kuulostaisivat kätsyiltä.

Ilopitkästäitkusta tahdon kanssa pallomahan ensi jouluksi!! Olisi niin ihanaa <3

Naenne ja Sustenpass79 meillä ainakin arki pysyi yllättävän samanlaisena vauvan tultua, mutta toisaalta ei ollakkaan luonteeltamme hirveitä meinjöitä. Ja varmasti saa järjestettyä omaa tai yhteistä aikaa esim harrastuksille, mutta on olemassa myös niitä miehiä jotka tavallaan "pakenee" sitä arkea esim harrastuksiin, mitä en tietenkään toivo  kenellekään. Kaikesta selviää, mutta kyllä sen miehen toivoo kotiin edes henkiseksi tueksi ja seuraksi, kun on koko päivän ollut vauvan kanssa itekseen kotona ja mies töissä.

Ja vauvasuunnitelmista: Meillä on tupannut menemään niin että minä suunnittelen ja infoan miehelle sitten nämä suunnitelmat :D Kuulostaa kauhealle mutta kun mies on sellainen joka ei tykkää suunnitella melkein mitään etukäteen, ja mua ahistaa jos en tiedä mitä teen vuoden päästä :D Infoan kyllä miestä sitten hyvissä ajoin (ja samaa mieltä ollaan tähän asti oltu), mutta tarpeen mukaan jätän puhumatta jos tuntuu että mies ei ole vielä valmis asiaa sen pitemmälle suunnittelemaan. Saa sitten kuitenkin itsekseen miettiä ja valmistautua henkisesti tulevaan :) Ja Naenne: Jos teillä mies on sanonut että keväällä aloittaminen on ok, niin kyllä se sitä todennäköisesti onkin! Kuulostaa siltä että hän nyt varaa tämän ajan siihen että totuttautuu ajatukseen, ja yritys sitten alkaa kun on luvattukin ;D eli sinänsä olen mila_n kanssa samaa mieltä, että jos ollaan aiheesta samaa mieltä niin sitä keskustelua ei ehkä hirveästi enää kaivata.

Nyt tokaa vauvaa kuumeillessä olen ollut avoimempi itse kuumeilusta ja sanonut miehelle, että vaikka vauvoista paljon puhunkin niin se on enempi tapa helpottaa kuumeilua kuin yrittää ehdottaa että yritys alkaisi aikaisemmin, vaikka siltä välillä (jopa omasta mielestä) vaikuttaa. Kun näin suoraan hänelle asian kerroin niin tuntuu että hänkin pärjää paremmin mun kuumeilun kanssa, eikä kokoajan mieti miten pitäisi vääntää rautalangasta ettei ole vielä valmis ;)

mila_ Ole onnellinen että sullakin on vauvakuumeileva mies, niitä ei ihan jokaisen kohdalle osu ;) Niinkuin olet itsekin tainnut jo huomata :) Voihan foolihappo, itsekin aloitin syömään raskausvitamiineja (jossa siis myös foolihappoa oli) edellisen yrityksen alkaessa ja kaveri oli heti bongannut purkin ja luuli että olin raskaana :´D No onneksi ei kauaa mennyt niin olinkin.