Kesämami14

Moi, pitkästä aikaa minunkin puolestani!

Äkkiä ovat viikot edenneet ja täällä tulee huomenna täyteen 36, joten ei sitä odotusta enää kauaa ole jäljellä:) Ihanaa, toisaalta jännittävääkin. Kaikki on mennyt vauvan ja masun osalta hyvin ja helposti. Ehkäpä tämän vuoksi sainkin pienen "rangaistuksen"...koska alkuviikosta mulle nousi kuume ja tuli kaamea yskä! Kun kuume nousi yks ilta jopa lähelle 39 ja kaivelin panadolia (ekat lääkkeet raskauden aikana) mietin mielessäni, että jos nyt joutuisin synnyttämään, en varmaan selviäisi siitä hengissä. Olin niin puhki, makasin vain! Kuume onneksi hellitti suhteellisen nopeasti, mutta jäljelle jäi raju yskä +nuha. Yskiminen on ollut aika "haastavaa" mahan kanssa..tosin nyt jo tuntuu, että lihaksetkin ovat tottuneet jännittymisellä auttamaan yskäpuuskan ohi. Yhden kylkiluun reuna vain on ärtynyt melkoisesti...

Onneksi mulla sattui neuvolalääkäri tälle viikolle ja sain apua yskään. Nyt vaan toivon, että tauti oikeasti talttuisi mahdollisimman pian. Muuten olen saanut nukkua hyvin, mutta tän yskän myötä sellasissa pahimmillaan 10min pätkissä.. Vauvelilla oli onneksi kaikki hyvin<3 ja se on liikkunut tosi paljon. Oli myös kiva kuulla, että kroppani soveltuu normaaliin alakautta synnytykseen, eikä vauvakaan ole ihan mikään jättiläinen:D Suunnilleen kaikki tarpeellinen on hankittuna, muttei vielä aivan kasattuna (odotan miestä reissusta kasaamaan niitä).

Toivon todella muille mammoille terveitä loppuraskauden päiviä, tukalahkosta olosta huolimatta iloa jännittävään odotteluun ja voimia loppurutistukseen! Palkinto on varmasti valloittava<3

Kesämami14

Morjens!

Mä oon miettinyt, että onko mulla ihan normaalia hormonitoimintaa, kun en oikein mitään mielialavaihteluita ole kokenut;) eikä ole ollut mielihalujakaan. Toki sitä välillä tulee jännityksen tunteita tulevasta, kun ei tiedä mitä odottaa...synnytyksestä ja lapsen kanssa elämään opettelusta.

Tällä viikolla on ekan kerran tuntunut, että maha on vähän tiellä ja saattaa ahdistaa, jos istuu huonossa asennossa (etenkin ruokailujen jälkeen). Muuten toivon, että olo jatkuu näin hyvänä mahdollisimman pitkään. Pieni potkii jo melko rajusti ja välillä onkin kiva seurata, kun koko maha muljahtelee! Hyviä vointeja muillekin!

rv 28+0

Heissan!

Täällä onkin ollut viime aikoina vähän hiljaisempaa.. Itselleni ilmaantui viime viikolla yhden liikuntatuokion jälkeen vähän liitoskipuja tuonne alapäähän. Vatsalihaksissa ei ole onneksi tuntunut, mutta vähän joutuu nyt varmaan hidastamaan tahtia treenien suhteen, kun ärtyi niin yllättäen tuo liitos. Nyt se on jo vähän parempi, mutta alkuun tuntui ihan tavallisessa kävelyssä. Ehkäpä siellä alkoi tosiaan vain asiaan kuuluva löystyminen... Tiedän myös muutaman ystäväni, jotka ovat alkaneet kärsiä vatsalihasten kovastakin kipuilusta juurikin näillä 24-26 raskausviikoilla. Mulla ainakin vatsa alkanut viime viikkoina vasta enemmän kasvaa..ehkäpä tämä myös aiheuttaa niitä suurenevia kipuja myös vatsalihaksissa!

Minkäslaisia kokemuksia teillä on perhevalmennuksesta? Miten teidän kunnassa on hoidettu nämä? Meillä on viisi käyntiä peräkkäisinä viikkoina ja yksi tapaaminen sitten, kun vauvat ovat syntyneet. Kiva ryhmä meillä ollut kasassa ja ensimmäisen kerran vähän jäykän fiiliksen jälkeen keskustelukin on ollut ihan vapautunutta. Hyviä neuvoja olemme saaneet kyllä...

Hyviä vointeja sekä kevään ja vauvan odottelua kaikille:)

Näköjään on eroja kuntien käytännöissä.. Mä soittelin pari viikkoa sitten aikaa suuhygienistille ja sain ajan ensi viikolle, yhteisen itselleni ja miehelleni. Saapa sitten nähdä, mitä siellä käydään läpi. Itse olen nykyisessä kotikunnassani sen verran uusi, etten ole koskaan käyttänyt kunnan hammashoitopalveluja aiemmin.

Mullakin on hemoglobiini valunut 146:sta 122:een, joten mielenkiinnolla odotan ensi viikon neuvolakäyntiä. Ei ole kyllä nyt niin paljon huimannut, kun raskauden alkupuolella, mutta ehkäpä tämä liittyy jotenkin enemmän verenpaineeseen tai jotain. Mutta hyvähän se vielä on silti...tippunut vaan aika reippaasti! Masu kasvanut nyt jo selvästi ja iltaisin meinaa olla välillä haastavaa löytää hyvä nukkuma-asento, kun en ole niin paljon kyljelläni nukkunut! Hyviä vointeja kaikille...:)

Mä olen tällä hetkellä jotenkin sinut kasvavan mahan kanssa, kun nyt se näkyy jo sen verran, ettei tartte arvuutella, miksi se on pömppö:) Eli ei tartte miettiä, mitäköhän nuokin nyt ajattelee. Ihmettelen sitä kyllä peilistä ite päivittäin, on se sen verran kummallinen ilmestys. Onneks mulla ei vielä ole alaselkäkivut alkanu..odotan kanssa niitä tulevaks, kun on selässä sellanen pysyvä vamma. Ehkäpä se liikunta auttaa selänkin kanssa...oon vielä pystyny hyvin käymään rauhallisilla juoksulenkeilläkin, viikkoja nyt siis reilut 21.

Rakenneultrassa kaikki oli hyvin ja nähtiin pienen suloinen nenä ja kasvot käsien takaa 3D-kuvassa. Painoa oli kyllä jo yli 480g, joten en haaveilekaan helposta synnytyksestä:D päiviä ultrassa siis 21+3...minkä kokoisia muilla?