Keijo-Petteri
Seuratut keskustelut
Kommentit
”Oi Keijo-Petteri, Marja-Annikki voihkaisee.”
”Oi Marja-Annikki”, vastaan ja tunnen kuinka kullini on noussut täyteen mittaansa. Se, että sain ensisuudelmani uhkealta jättirintaiselta kaunokaiselta on jotain, mitä en vielä muutama päivä sitten olisi osannut kuvitellakaan! Huulemme irtaantuvat toisistaan ja Marja-Annikin poskille on noussut puna.
”En ole koskaan aiemmin kokenut tällaisia tunteita, Keijo-Petteri. Haluaisitko, että vähän vähentäisin vaatteita?”
”No siis, jos sinusta siltä tuntuu, niin anna mennä vaan”, vastaan viileästi.
Marja-Annikki alkaa avaamaan kauluspaitansa nappeja. Hetki tuntuu minusta ikuisuudelta. Lopulta sen alta paljastuu vaalea t -paita. Suurimman osan siitä täyttävät hänen megalomaanisen suuret rintansa. Rintaliivien rajat näkyvät selvästi t -paidan alta ja huomaan, että hänen nänninsä ovat alkaneet nöpöttämään. Samalla tunnen, kun kullini kärkeen alkaa kertymään touhutippoja entistä enemmän.
”Ottaisitko sinäkin Keijo-Petteri vähän paitaa pois päältäsi?” kysyy Marja-Annikki viettelevästi.
”Kyllä, ihan mitä vain neiti opettajatar käskee”, vastaan leikkisästi.
Riisun lyhythihaisen paitani yltäni. En ole mikään adonis, ylävartaloni on varsin hoikka ja muutamia karvoja kasvaa rinnassani. Mutta kun Marja-Annikki ei ole aiemmin miesten kanssa peuhannut, niin uskoisin kelpaavani hänelle.
”Voi miten söpö pikku pömpöttävä vatsa sinulla on, Keijo-Petteri. Taitaa olla minun vuoroni ottaa paita pois,” Marja-Annikki sanoo ja hymyilee viehkeästi.
Paidan alta paljastuvat Marja-Annikin hyvin suuret valkoiset rintaliivit, jotka neito täyttää terhakkaasti massiivisilla utareillaan. Niistä riittäisi varmasti kangasta useamman normineidon rintojen peitoksi, mutta Marja-Annikki ei olekaan mikään normineito, vaan uhkea tissiolento juuri niin kuin siskoni ja äitinikin ovat. Tuijotan herkeämättä Marja-Annikin suuria rintaliivejä, jotka kyllä hyvin peittävät hänen jättimäiset maitorauhasensa.
Nyt tulee jatkoa tarinalle, joka saa ainakin kaikkien hyvin rintavien naisten housut kostumaan toivottavasti! Viimeksi olimme siis matkalla Marja-Annikin, tuon hyvin rintavan keski-ikäisen opettajattaren kotiin!
Marja-Annikin asunto sijaitsee kerrostalon kolmannessa kerroksessa keskustan laitamilla noin kilometrin päässä minun kodistani.
”Tämä on tällainen pieni yksiö, minkä vuokrasin. En yksin asuvana sen isompaa tarvitse”, toteaa hän.
”No on se isompi kuin minun huoneeni”, vastaan.
Asunnossa on jonkinlainen ilmeisesti olohuone, jonka nurkassa on keittokomero ja toisessa nurkassa sänky. Ja toki kylpyhuone, jossa on suihku ja vessa. Ja pieni parveke kadunpuoleisella seinällä, josta melkein erotan kotitaloni.
”Haluaisitko, että tekisin sinulle voileipiä”, kysyy Marja-Annikki ystävällisesti.
”Sopiihan se. Mutta en halua niihin majoneesia. En pidä majoneesista!” vastaan hieman kärkkäästi.
”Istu vain tuohon sohvalle, niin tuon kohta voileivät sinulle”, sanoo Marja-Annikki ystävällisesti.
Hetken päästä tämä viehkeä neito saapuu voileipien, limupullon ja kahden lasin kanssa ja laskee ne pöydälle sohvan viereen. Sitten hän istuutuu sohvalle viereeni.
”Minulla on ollut täällä vähän yksinäistä, olet ensimmäinen vieras, joka käy luonani kun muutin tänne”, huokaa Marja-Annikki hieman haikeana.
”Mutta tämä on ollut tosi mukava päivä, minulla on ollut hauskaa seurassasi”, jatkaa hän.
Tunnen perhosten liitelevän vatsassani. Ja hieman alempana kehossani myös kihelmöi.
”Keijo-Petteri, minua vähän nolottaa kysyä, mutta en ole koskaan suudellut miestä. Ajattelin, että saisinko sinulta ensisuudelmani?”
”Mulla on sama homma, en ole myöskään koskaan suudellut miestä”, vastaan. Hyvin keksitty Keijo-Petteri, ajattelen mielessäni. Älä vaikuta liian innokkaalta, vaikka paine peniksessäsi kovenee.
”Hi hii, olet Keijo-Petteri aika hauska. Haluaisit suukon varmaan mieluummin joltain ikäiseltäsi söpöltä tytöltä kuin minulta”, voihkaisee Marja-Annikki.
”Ei, Marja-Annikki, kyllä sinä kelpaat vallan hyvin”, vastaan.
Katseeni on uponnut syvälle Marja-Annikin sinisiin silmiin. Hänen naapurintyttömäisen kauniit kasvonsa lähestyvät huuliani, kunnes ne kohtavaat toisensa. Samalla touhutippa tihkuu penikseni kärjestä, kun suutelemme toisiamme.
Minä haluaisin löytää kumppaniehdokkaaksi naisen, jolla olisi oikein hyvin suuret riippuvat rinnat. Ikää voisi olla n. 36-46 vuotta ja jos paino asettuisi 0-100 kilon väliin, niin se olisi ihan ok. Ongelma vain on se, että tuntuu vauvafoorumilta löytyvän aika vähän tällaisia sinkkuja hyvin muodokkaita kedon kauneimpia kukkasia, joilla on siis todella runsaasti rintamusta ja jotka tykkäävät vähän noloista jutuista välillä.
Mutta kesällä voisi sitten mökkeillä ja käydä romanttisella iltakävelyllä hiljaisella kylätiellä kuunnellen läheisen laitumen lehmien ammuntaa ja ehkäpä venerannassa vaivihkaa uimassa kuunvalossa. Evääksi voisi ottaa kolmioleipiä, jossa olisi täytteenä juustoa, kinkkua, maustekurkkua, tomaattia ja kurkkua. Ja juomaksi punaviinipullo, mutta sitä ei ole pakko juoda kokonaan jos ei halua!
Etsisin kanssa tavallista naista ilman painorajaa, mutta olisi hyvin viehättävää, jos tällä feminiinisellä keski-ikäisellä neidolla olisi hyvin suuri rintamus. Ikää saisi olla n. 36-46 vuotta ja mielellään hyvin suuret ja riippuvat rinnat, koska se on kaunein ulkoinen omaisuus naisessa. Voisimme käydä kesällä vaikka markkinoilla ja torilla ostamassa mansikoita ja herneitä. Mökillä voisimme sytyttää tulen takkaan ja istua sohvalla lukien vanhoja Regina-lehtiä nauttien pannukakkua omenahillon kera. Mutaisessa rannassa voisi myös käydä kastautumassa vedessä ja katsoa näkyykö joutsenia järvellä.
Napakymppiä Kari Salmelaisen juontamana olisi mukava katsoa ennen saunaan menoa myös, koska on lauantai. Nyt vain odotan rauhassa tällaisen kuvailemani viehkeän feminiinisen kedon kauneimman kukkasen yhteydenottoa toiveikkaana!
”Minun täytyy teetättää näitä erikseen ompelimossa, koska näin suuria kokoja ei saa kaupasta”, Marja-Annikki sanoo hieman häveliäästi.
”Sepä kiihottavaa tai siis kiinnostavaa”, takeltelen sanoissani.
”Rintani vähän nolottavat minua, kun ne ovat niin huomiota herättävä osa minussa. Varsinkin humalaisten miesten kommentit ovat saaneet oloni vaivautuneeksi jos olen ollut viettämässä iltaa kaupungilla ystävättärieni seurassa.
”Senkin siat!” huudahdan närkästyneellä äänelle hyvin kiihottuneena. Mielessäni käy kyllä ajatus, että mielelläni haluaisin kuulla, millä kaikilla nimityksillä tätä jättitissineitoa on kutsuttu, mutta nyt ei ehkä ole oikea hetki siihen.
”Kiitos, että ymmärrät Keijo-Petteri. Sinulle on niin vapauttavaa puhua. Tuntuu, että välität minusta aidosti,” Marja-Annikki sanoo ja laskee kätensä olkapäälleni.
Farmarimalliset housuni pitävät hyvin erektioni aisoissa, mutta tunnen, kun kullini kärjestä karkaa alushousuihini muutama ruokalusikallinen siemennestettä. Kestä vielä Keijo-Petteri, hoen mielessäni, kestä kestä!
”Keijo-Petteri, haluaisitko, että riisuisin vielä rintaliivit yltäni? Ymmärrän kyllä, jos et halua nähdä paljaita rintojani, ei niitä kukaan ole nähnyt aikuisiällä kuin lääkäri ja uimahallin pukuhuoneessa ehkäpä jotkut. Varmasti pitäisit enemmän ikäistesi tyttöjen terhakkaista pystyrinnoista kuin minun suurista riippurinnoistani”, Marja-Annikki sanoo äänessään vähän surumielinen sävy.
”Joo, tai siis ei, tai tarkoitan, että uskon, että pitäisin sinunkin rinnoistasi, vaikka niitä hieman alentavaan sävyyn kuvailitkin”, vastaan rehellisesti. Olipas muuten hienosti muotoiltu lause minulta tuon alun änkytyksen jälkeen, pohdin.
”Vapauta Kraken, Marja-Annikki!” huudahdan kiihkoissani.
”En ymmärrä viittausta, mutta lupaa, että naura suurille paljaille riippurinnoilleni”, Marja-Annikki voihkaisee.
Lasken käteni hänen olkapäälleen.
”Sen lupaan, Marja-Annikki.”