käyttäjä-5308

Ens viikolla ois taas tuomion hetket. Saapa nähdä. Melkein toivon, että ei olis tärpännyt, ku oon vetäny niin paljon lääkkeitä tässä viime viikot. :/ Astma on reistaillu, oon jopa heränny öisin siihen, etten saa kunnolla henkeä - eli astmalääkkeitä on menny luvattoman paljon.. Sitten nenä on ollu tukossa myös, joten nenäsumutteita on kans tullu käytettyä, samoten buranaa kun on ollu ihme mahakipuja.. :S 

En kyllä tiedä vaikuttaako tollaset "peruslääkkeet" sikiöön ja sen kehitykseen/kiinnittymiseen, mutta kyllähän sitä mielummin ois ilman "turhia" lääkkeitä, tai ainakin käyttäis niitä mahdollisimman vähän. Toki nuo astmalääkkeet on mulle tärkeitä ja niitä pitää käyttää säännöllisesti, mutta nyt on tosiaan viimeviikkoina menny tupla-annos molempia, sekä avaavaa että hoitavaa lääkettä. Pläh. :P 

Nojoo. Saa nähdä miten käy. Epäilen kyllä kovasti, että tässä mitään ois saatu aikaan. :P 

J Q 

kp 20/28-30, yk 2. 

Heippa vaan kaikille!

Jospa itsekin liittyisi tänne joukkoon iloiseen ja toivekkaaseen. :) 

Olen 32v ja mies pian 34v. Yk 2 meneillään, ennestään meillä on pian 10v täyttävä tyttö. Olen aina ollut varma, etten halua enempää lapsia, mutta tässä sitä ollaan - kova vauvakuume ja yritys päällä. :) Mulla oli tuo ensimmäinen raskaus tosi vaikea - oli tosi hankala pahoinvointi, oksentelin niin paljon että jouduin sairaslomalle ja silmistä meni verisuonet rikki, oli verenpainetta, kromosomihäikkäepäilyjä (niskaturvotusta ekassa ultrassa), tehtiin lapsivesipunktio.. Ja sitten kermana kakun päälle rv 28 iski todella paha raskausmyrkytys ja jouduin vuodelepoon sairaalaan, siitä sitten kiireellinen hätäsektio rv 30+0. Tyttö painoi 1120g ja sairaalassa meni 3kk erinäisten ongelmien kanssa painiessa, sekä omien että vauvan (itse olin teholla pari viikkoa) :/ Nyt tyttö on kuitenkin reipas kolmosluokkalainen! :) Joten loppu hyvin, kaikki suhtkoht hyvin. :D Toisaalta mulle jäi tuosta kokemuksesta sen verran isot traumat, että ilmeisesti piti tämä kymmenisen vuotta odottaa, että pelot on alkaneet hälventyä..

Vieläkin mietityttää kun mulla on astma ja ylipainoakin jonkin verran (joskin jo 20 kiloa laihduttanut, vielä haluaisin kymmenisen pois!) että miten vaikuttaa, mutta toisaalta, ei tässä iässä voi enää kovin kauaa jossitella, mikäli sen vauvan meinaa haluta.. 

Mutta siis tosiaan, pikkuinen olisi erittäin toivottu, ja mikäli jossain vaiheessa se plussa toteutuu, toivon että kaikki menisi hyvin ja selvittäisiin vauvan kanssa kotiin ilman kamalaa sairaalarumbaa, huolta ja epätoivoa! 

JQ

kp 13/29-31, yk2. 

Mulla tuli ensimmäisessä raskaudessa vähän vuotoa, joita luulin aluksi menkoiksi. Se oli kuitenkin paljon vähäisempää ja kesti vain päivän pari. Viikko tuon vuodon jälkeen tein testin, joka näytti positiivista. 

Ja alkoihan ne menkat sitten keskiviikko-iltana. :/ 

Olin juuri käynyt hakemassa apteekista raskaustestin, ja ajattelin että testailen seuraavana päivänä, mutta eipä ole nyt tarvetta.

Kieltämättä vähän harmittaa, mutta eipä se auta kun lähteä uuteen yritykseen taas kun menkat on ohi. :)

Nyt ollaan taas pienen jännän äärellä, kun raskaus on ainakin teoriassa täysin mahdollinen, mutta en ole asiaa uskaltanut sen enempää toivoa. Olen vain yrittänyt ottaa täysin rennosti ja olla stressaamatta. :) 

Menkkojen pitäisi alkaa viimeistään keskiviikkona, joten saa nähdä. Minkäänlaisia outoja tuntemuksia saati oireita ei ole ollut, kuten tuossa kuukausi sitten, kun oli vihlontaa ja vaikka mitä. 

Paitsi oikeastaan, nenä mulla on ollut tukossa yli viikon todella ilkeästi. Mutta se nyt voi johtua miljoonasta muusta asiasta, raskauden sijaan. :D