Käyttäjä9766

Nää on tosi viihdyttäviä, mutta ohiksena palko pohtia:

Jotenkin tulee mieleen et onko monessa tapauksessa kyse siitä että pelätään naurunalaiseksi tulemista. Sitå että joku tuntematon (siis ostaja/myyjå kenen kaa tekee kauppaa) pääsee kahvipöydässä jollekin toiselle täysin tuntemattomalle omaa egoa pönkittääkseen naureskelemaan kuinka olikin ovelampi kuin kaupan toinen osapuoli ja näin hyvin voitti. Ja SIKSI lähtökohtasesti vaaditaan ihan mahdottomia, etten minä nyt vaan ole se hölmömpi osapuoli.

Itse ainakin mielellään olen tinkinyt myyntihinnasta tms. Kun kaupat on sujunut erityisen sopuisasti ja vähllä säätämisellä.

Kiitos ja anteeksi. Jatkakaa 😁

Jäätelökioskilla. Oli ehkä omaa tymyyttä, kun luulin asiakkaan aidosti ihmettelevän asiaa.

Perheenisä tilasi jätskit itselleen ja perheelle. Kysyin tilauksen lopuksi että kumpaan vohveliin laitetaan. Mies vastaa hymyillen: "no aitoon. Eiks se toinen oo ihan paperia? " mä rupeen tekeen tilausta ja jutustelen siinä samalla et vaik ei uskois ni kyllä nekin ihan vehnästä tehdään.

AIVAN puskista tämä kommenttini nostattaa perheenisän agression taivaisiin: RUPEATKO SINÄ ASIAKKAALLE VÄITTÄMÄÄN VASTAAN!!?? NYT JUMALAUTA, ME LÄHDETÄÄN *kääntyy pois, kääntyy takasin NO JUU, KYLLÄ MÄ VOIN NÄÄ MAKSAA MUTTA EN SYÖ. IHAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ.

Rahastin asiakkaan ja vaimo otti jädet kuitenkin mukaan. Mä jäin huuli pyöreenä ihmettelmään, että mitä tapahtu.