Käyttäjä7654

Surullisia kokemuksia.

Tunnustan, että olen itse vähentänyt yhteydenpitoa erääseen vanhaan kaveriin, joka sairastui kroonisesti. Hän ei koskaan ollut todella läheinen mutta tapasimme kuitenkin säännöllisesti oluella tms.

Sinänsä ihan ymmärrettävästi kaverini ajatukset pyörivät vahvasti hänen sairautensa ja tilanteensa ympärillä. Aina kun näemme, hän puhuu lähes yksinomaan omasta tilanteestaan. Sen jälkeen kun esikoiseni syntyi, en vain ole jaksanut hänen seuraansa kovin paljon. Kuvaavaa on että kun vauvani oli syntynyt, kaverini ei kysynyt yhtään mitään, siis ei mitään, vauvasta tai synnytyksestä vaan vuodatti omasta olotilastaan.

Ymmärrän kyllä hyvin, että kaverini elämä on muuttunut paljon ja se on raskasta. Hän vain tuntuuu imevän tyhjiin energian minusta.