Käyttäjä7437

80'luvun MUSAVIDEOPAKETTI

Tänne ikimuistettavan vuosikymmenen hyvää musaa videoineen. MTV:n(MusicTelevision) kulta-aikana musavideot kuuluivat nuorten ja muidenkin ihmisten maailmaan. Nykyään ei nuoret juuri musavideoista perusta ja MTV:kin on enää vitsi, jossa ei musaa näe.
Mutta tämän alkulöpinän jälkeen olisi kiva vain katella ja kuunnella kivoja, karuja, hauskoja, hurjia ja kaikenlaisia musavideoita musavudeoiden huippuajalta. 80-luvulla oli vielä huumorintajukin tallella videoissa, toisin kuin nykyisin, kun ihan vakavalla naamalla vääntävät jotain twerkkivideoita ym.sontaa.jos ylipäätä tekevät musavideoita.

HAUSKAA ILTAA, VIIHTYKÄÄ JA JAKAKAA MUSIIKIN ILOSANOMAA 80'luvulta TÄSSÄ KETJUSSA. Kiitos.

SIM-kortista viestit ?

Kuinka saisin SIM-kortista kopioitua viestit ja valokuvat ?

Alemmuudentunne miehen enää kohtaan tuhoaa suhteemme- hävettää edes kertoa tästä..

.. mutta pakko avautua ennenkuin pää räjähtää.
Itselläni on taustalla monia lyhyempiä suhteita jotka päättyneet mikä mistäkin syystä. Lapsesta asti itsetuntoni on ollut melko pohjamudissa, näin ollen herkästi vertailen itseäni muihin ja koen riittämättömyyden tunteita ilman mitään validia syytä.
Nyt mörköksi vuoden suhteen aikana on muodostunut -ikävä kyllä avopuolisoni ex- vaimo. Heillä teini-iästä lähtenyt reilu 10 vuoden suhde, josta siunaantunut kaksi lasta ja olivat aviossa. Avioliitto päättyi vaimon päätöksestä n. 4 vuotta sitten.
En osaa itsekään sanoa, miksi ahdistaa niin hirveästi tuo pitkä historia ja lukuisat yhteiset suuremmat ja pienemmät yhteiset kokemukset. Tunnen olevani kakkosvaihtoehto ja kyseenalaistan mieheni sanomiset ja tekemiset, jotka kieltämättä sotivat täysin omien sekopäisten ajatusteni kanssa. Olen ilmeisesti onnistunut tekemään tästä exästä jonkinlaisen pakkomielteen, automaattisesti liitän hänet mukaan kaikkeen meidänkin yhteisiin juttuihin. (Esim. Tämänkin kauppareissun tekisi vaimonsa kanssa mielummin, nyt joutuu tyytymään minuun..) lapsellista ja typerää on, mutten voi tälle enää mitään omin voimin. Voiko mies koskaan päästä henkisesti täysin yli pitkästä liitosta ja lastensa äidistä?
Homma alkaa saada jo sellaisia mittasuhteita että elämäniloni alkaa kadota ja olen aivan paskana, ja voitte uskoa että on raskasta avomiehellenikin.
Toivon ettette hirveästi soimaisi minua, mutta jos niin käy, ymmärrän senkin.
Olen Urpo, totaalinen superidiootti kauniisti sanottuna. Kiitos, olen puhunut.

Ihastuminen on perseestä.

Ajaukset ei pysy kasassa eikä voi ajatella kuin häntä. Sydän hakkaa, toivoo näkevänsä hänet pian ja kokoajan. Pelottaa ettei hän tunne samoin... siinä nyt muutama vit tumainen oire...

Minua stressaa jos mies raivoaa (tapailusuhde)

Mies siis ei raivoa minulle, mutta saattaa kiroilla ja puhua suuttuneesti asiasta, joka häntä ärsyttää.
Tai käyttää hyvin värittyneitä ilmaisuja.
Esimerkiksi kävi kaupassa, josta oli tarjoustuote oli loppunut. Sanoi, että kauppa on "huijari" ja oli suuttunut.

Ymmärrän suuttumuksen, mutta minusta miehen raivoaminen on ahdistavaa. Se stressaa minua. Mitä tekisit?

Mistä täysin tavallisesta ja arkisesta ruoka-aineesta tai ruoasta pidät todella paljon?

Mä rakastan raejuustoa. Voisin syödä sitä vaikka joka aterialla. Perhe ihmettelee, samoin kaverit.